torstai 1. joulukuuta 2016

Hei sitten blogger!



Blogi on muuttanut! Uuteen blogikotiini löydät alla olevasta linkistä. Nähdään So-Upissa! :)


Ja bloggerille heipat ja kiitokset kuluneesta vuodesta <3

maanantai 21. marraskuuta 2016

Blogi muuttaa!

Nyt olen pantannut tätä uutista jo tarpeeksi kauan :D Joulukuun alussa aukeaa uusi blogiyhteisö nimeltään So-Up, josta löydät myös minut jatkossa! :) So-Up kokoaa yhteen nelisenkymmentä blogia eri aihealueista, joten mielenkiintoista luettavaa varmasti löytyy. Tapasin viikko sitten muutamia tulevia bloggaajakollegoitani meille järjestetyssä infotilaisuudessa, ja päivästä jäi kyllä loistava fiilis.

Blogin sisältö ei tule muuttumaan olennaisesti. Suuret linjat pysyvät siis ennallaan, edelleen fiilistellään ihania kosmetiikkalöytöjä, vaalitaan terveyttä ja hyvinvointia sekä kohdataan elämä iloineen ja suruineen. Toisaalta ensi vuodelle on haaveissa projekteja, joiden toteutuminen tulee näkymään myös blogissa... En kuitenkaan paljasta niistä vielä enempää ;)

"Vanha" blogi jää elämään tänne blogspotiin, ihan jo sen vuoksi, jos joskus tekeekin mieli palata takaisin :D Lisäksi So-Upin myötä blogin ulkoasu uudistuu merkittävästi, enkä halua hävittää tätä vanhaa. Se tuntuisi vähän samalta kuin heittäisi roskiin hienon taideteoksen, jota on työstänyt viimeisen vuoden ajan... Täällä näkyy omien käsieni jälki kaikessa <3 Tietysti on tavallaan helpottavaakin antaa osa blogin ulkoasuun liittyvästä vastuusta osaavampiin käsiin. Voin keskittyä itse olennaiseen, eli kuvaamiseen ja kirjoittamiseen.

Tältä näyttää naama neljän valvotun yön jälkeen :D

Ilmoitan sinulle vielä tarkemman siirtymisajankohdan, ja postaan tänne viimeisen kerran ennen muuttoa, jolloin postauksesta pääsee klikkaamaan suoraan uuden alustan puolelle. Muutoin en enää työstä blogspotiin uusia postauksia, vaan keskityn nämä viimeiset viikot uuden sivun ulkoasun hiomiseen :)

Nähdään So-Upin puolella joulukuussa! <3

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Illallinen Fransmannissa

Lauantaina kävimme pitkästä aikaa ystäväni kanssa syömässä oikein pitkän kaavan mukaan. Koska tarkoituksena oli jatkaa iltaa Chisun keikalle äskettäin remontoituun Kimmeliin, valikoitui ravintolaksi sijainniltaan fiksuin eli Fransmanni (ulkopaikkakuntalaiselle tiedoksi, että kätevä sijainti tarkoittaa tässä tapauksessa samaa rakennusta ja kahta eri kerrosta). Edellisestä Fransmannin visiitistä olikin vierähtänyt jo muutama vuosi aikaa, joten suhtauduin käyntiin uteliain mielin. Myönnän, että suhtaudun ketjuravintoloihin vähän nuivasti, mutta siihen on kyllä perustellut syynsä, jotka eivät ole niinkään periaatteellisia, vaan ikävä kyllä kokemusperäisiä.

Tästä huolimatta ajattelin, että annetaan nyt yhden S-ketjun ravintolaklassikoista näyttää mistä siinä on kyse vuonna 2016. Tilasimme alkuruuaksi maistelulautasen, ja pääruuaksi luomukaritsaa. Alkupaloista en ottanut kuvia, koska en tuossa vaiheessa ajatellut illallisen päätyvän blogiin :D Niissä ei varsinaisesti ollut mitään vikaa. Yksi maistiainen kuudesta oli oikeasti niin hyvä, että sitä olisi toivonut olevan lautasella enemmänkin.


Pääruokien kohdalla tilanne sitten muuttui. Koska olimme tilanneet samat annokset, oli niitä varsin helppo vertailla keskenään. Pitkään hauduteltu karitsa tuotiin pöytään söpöissä pikku kulhoissa, joissa oli kannetkin päällä. Kansien alta paljastui kuitenkin ensimmäinen yllätys. Siinä, missä minun annokseni näytti siltä mitä sen oli jokseenkin osannut kuvitellakin, niin ystäväni "lihapata" näytti sipulikeitolta, johon oli heitetty koristeeksi muutama pala lihaa. Heräsi tietenkin kysymys, kumman annos oli se, mitä listalla tarkoitettiin?

Tämän tarjoilija ratkaisi helposti ja ystäväni annos kävi uudelleen keittiössä. Kauha kävi sillä kertaa syvemmällä padassa, ja annoksen ulkomuoto alkoi muistuttaa omaani. Ruokailun aikana kysyin sitten varovasti ystävältäni, että huomaako hän vielä jotain eroa. Tosiaan, siinä missä minun annoksessani liha kellui mehevässä ja tummassa kastikkeessa, ystäväni annoksen kohdalla pystyi hyvällä tahdolla puhumaan liemestä, joka oli paitsi vaaleampaa niin koostumukseltaan todella luirua.

Keittoa...

...vai kastiketta?
Taustoitan tässä kohtaa tilannetta, että olimme varmasti tarjoilijan sen illan siisteimmät asiakkaat jo pelkän alkuasetelman vuoksi; molempien ruokien piti olla gluteenittomia, mutta ystäväni ei siedä voita lukuunottamatta myöskään maitotuotteita. Tarjoilijan hakiessa lautasia pois, en malttanut olla kysymättä kumpi koostumus oli jälleen "se oikea". Liemi vai kastike? Kysymys lähti keittiöön, koska tarjoilija ei sitä tiennyt. Vastaus oli paksumpi koostumus, joka selittyi voilla. Se oli kuulemma jätetty ystäväni annoksesta pois (vaikka hän oli erikseen maininnut, että sitä voi käyttää) ja tämä teki eron koostumuksessa.


Tässä kohtaa meitä alkoi jo naurattaa. Olisihan se hienoa, jos liemestä saisi tuhtia, mehevää kastiketta pelkästään lisäämällä siihen voita... Älä huoli, päästin tarjoilijan pinteestä. Ihan jo siksi, että olin niin hyvällä tuulella ;) Jälkiruoka oli kokemuksena samanlainen kuin alkuruokakin. Turvallinen, ihan hyvä. Mutta riittääkö se nykypäivänä?

Ehkä vähän pienempi lautanen ja pari mustikkaa lisää?
En kirjoita tätä postausta haukkuakseni sen enempää Fransmannia kuin muitakaan ketjuravintoloita. Keskustelimme tästä ystäväni kanssa. Hän ei olisi todennäköisesti antanut palautetta edes siitä ensimmäisestä lihattomasta lihapadastaan. Näinhän toimii kokemukseni mukaan suurin osa ihmisistä. Ikävä kyllä tällaisella menettelyllä on riskinä kaksi asiaa: ensinnäkin ravintolaruokaan pettynyt asiakas ei enää suurella todennäköisyydellä palaa. Toiseksi ravintola saattaa laskea rimaa omien annostensa suhteen. En nyt sano, että Fransmannille on käynyt näin, mutta fakta on, että ystävälleni tuotu annos ei olisi saanut koskaan päästä pois keittiöstä sellaisena kuin se oli.

Toinen asia, joka meiltä suomalaisilta tuppaa unohtumaan, on positiivisen palautteen antaminen. Itse yritän muistaa antaa sitä aina kun siihen on aihetta, mutta parantamisen varaa on varmasti kenellä tahansa. Kun kehumisesta tulee tapa, ei tunnu niin kamalalta antaa välillä myös rakentavaa palautetta.

Kerrohan, kuinka sinä yleensä toimit jos ravintola-annoksesi ei vastaa odotuksiasi? :) 

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

10-1 syytä rakastaa marraskuuta

Marraskuun voisi kuvitella olevan vuoden ankein kuukausi, ainakin jos lehtiä uskoo. Pimeyden vastainen taistelu on alkanut myös kodinkoneliikkeiden mainoksista päätellen; kirkasvalolamppujen paras myyntisesonki on käynnissä. Itsekin kyllä kirosin alkaneita pakkasia -täällä idässä on nyt jo monta päivää ollut kymmenisen astetta pakkasta ja ihoa hivelevä viima siihen päälle. Ei tosin kateeksi käy eteläsuomalaisiakaan, jotka tällä hetkellä kaivelevat autojaan kinoksista.


Sen sijaan, että maanisena istuisin kirkasvalolampun edessä (tai ne hemmetin lamput korvissa), ajattelin että voisiko tätäkin ankeutta yrittää ajatella jotenkin positiivisen kautta? Mietitäänpä.

Ensinnäkin, koska on marraskuu, niin kohtahan on Joulu! Ja jos kerrankin aloitat jouluvalmistelut ajoissa (eli nyt!), ei sinun tarvitse stressata siitä enää joulukuussa, vaan voit glögiä siemaillen katsella kun muut juoksevat pipot hikisinä Prisman ja Citymarketin väliä.

Toiseksi, koska kohta on Joulu, niin lähempänä kuin kohta on pikkujoulut! Älä kuitenkaan tänä vuonna nolaa itseäsi pomosi edessä esimerkiksi oksentamalla käsilaukkuusi tai olemalla liian suorapuheinen. Se voisi kääntää hyvin alkaneen positiivisen ajattelun vahvasti negatiiviseksi.

Koska on niin pimeää, voit unohtaa muutamaksi kuukaudeksi sen, että ikkunat jäivät taas pesemättä. Kohta niihin sataa lunta vaakasuoraan, ja kaikki lika jää lumen alle. Voit masentua likaisista ikkunoista sitten keväällä, kun kaikki valo saa sinut yltiöpositiiviseksi.

Sitten on tietysti myös pöly. Katso edellinen kohta, mutta korvaa lumi kynttilänvalolla. Vanha kikka.

Talvella on mystisesti ainakin kolme kertaa enemmän aikaa istua sohvalla ja katsella telkkaria kuin kesällä. Tämä näkyy luonnollisesti myös ohjelmatarjonnassa, jos siis olet vielä niin kalkkis että katselet tavallisia tv-lähetyksiä. Minäkin olen, joten ei hätää. Tai olen vain semi-kalkkis, koska on meillä Netflixkin. Netflix kantoikin kortensa kekoon tässä kaamostuskan torjunnassa ja julkaisi viime perjantaina kuulemma kaikkien aikojen kalleimman sarjansa The Crownin. Katsoimme eilen siitä ensimmäisen jakson, ja kyllä! Ennustan sille menestystä.

Jos sinäkin omistat koiran, jota ei voi kantaa käsilaukussa, ymmärrät seuraavan: punkit, hiekka ja kura. Eikä mietitä nyt niitä karvoihin tarttuvia lumipalloja. Koirattomalle lukijalle suomennos: imurointikertoja pystyy vähentämään jopa kolmannekseen kesäisestä. Oikeasti.

Tähtiä näkyy tosi paljon tähän aikaan vuodesta. Jos et ole kylmänarka niinkuin minä, voit mennä makaamaan lumihankeen katselemaan niitä. Tai niinkuin tosi suomalainen tekee; kellumaan avantoon ja katselemaan tähtiä.

Ja hei. Takka! Onko mitään romanttisempaa kuin takkatulen ritinä? Polttopuiden hakemisesta voi tehdä leikin (vaikka kivi-paperi-sakset), ja niitä hakiessaan otsalampun valossa voi muistella lapsuuden taskulamppuleikkejä. Ja jos tämä ei luo tunnelmaa tarpeeksi, niin odota sitä hetkeä, kun joku unohtaa, että takkatuli ja liesituuletin päällä ovat huono yhdistelmä.

Viimeisinpänä, muttei vähäisimpänä on punaviini <3 Se jos mikä kuuluu talveen, vähän niinkuin hyttysenpistot kesään. Marraskuu on mitä otollisin aika tarkastaa Alkon uutuudet ja alkaa miettiä, minkä valkaisevan hammastahnan testaisi tänä vuonna.


Sinun vuorosi! Unohdinko jotain olennaista? 




tiistai 8. marraskuuta 2016

Terveiset sademetsästä

Rahua (sanotaan muuten ra-wa) kuuluu luonnonkosmetiikan hiustuotteiden selektiiviseen päähän, mikä näkyy niin raaka-aineissa kuin hinnoittelussakin. Ostin "peruslinjan" shampoon ja hoitoaineen keväisellä viinanhakureissulla päiväristeilyllä Tallinnaan, kun ne sattuivat olemaan hyllyssä puoleen hintaan. Molemmista pulloista on nyt kulunut noin puolet, joten on aika antaa tuomio ;)


Rahuan tuotteiden ydin on öljy, joka on puristettu Amazonin sademetsissä kasvavista Ungurahua-pähkinöistä. Pienen molekyylikokonsa vuoksi öljy tunkeutuu syvälle hiuskuituun korjaten ja vahvistaen sitä. Lisää rakennepaikkausta tuotteisiin saadaan quinoasta, joka myös vahvistaa hiuksia ja lisää niiden joustavuutta. Tuotteet ovat 100% luonnollisia ja vegaanisia.

Pakkaukset ovat, kuten pitääkin, tätä päivää eivätkä ne häviä millään lailla synteettisten siskojensa rinnalla.



Rahua shampoo

Rahuan shampoo on yhdistelmä tehokkaita yrttiuutteita ja kosteuttavia ainesosia. Lisäksi siitä löytyy merisuolaa ja quinoaa. Shampoossa on vain yksi mieto tensidi, mikä tekee siitä erittäin hellävaraisen myös kuiville hiuksille ja päänahalle. Tuotetta suositellaankin kaikille hiustyypeille, erityisesti värjätyille hiuksille.


Shampoo on väriltään kuin viskiä (ja pullokin muistuttaa vähän taskumattia :D), mutta onneksi tuoksu on raikkaampi. Omaleimainen tuoksu tulee Palo Santo-nimisestä eteerisestä öljystä. Tuoksu on minun nenääni enemmän salmiakkinen tai anismainen. Tällä tuoksulla pitäisi olla aromaterapeuttisia vaikutuksia, mutta ikävä kyllä olen valitettavan huono huomaamaan niitä.

Koostumus on sopivan jämäkkää, eli shampoo ei valu märkien sormien välistä viemäriin. Tämä ongelma tosin taitaa olla luonnonkosmetiikan shampoissa muutenkin jo historiaa. Tai sitten minulla on käynyt vain hyvä tuuri. Toisaalta: tämän shampoon kompastuskivi tulee vastaan sitten seuraavassa vaiheessa. Hellävaraisuus eli mieto tensidi kostautuu ainetta levittäessä. Se vaahtoaa todella vähän, ja siten levittyy aika kehnosti. Ominaisuus tietenkin korostuu minun paksussa tukassani, mutta tämän hintaluokan tuotteelta odotan enemmän. Heikko levittyvyys tarkoittaa kovaa menekkiä, ja olikin hauska huomata muutaman viikon säännöllisen käytön jälkeen, että shampoo oli kulunut tuplavauhtia hoitoaineeseen verrattuna.

Shampoo jättää hiukset todella miellyttävän tuntuisiksi, eli itse pesutuloksessa ei ole moitittavaa. Kuitenkin korkea hinta (34 euroa) yhdistettynä yllä mainittuun ongelmaan saa minut jättämään tuotteen jatkossa hyllyyn.



Rahua hoitoaine

Myös Rahuan hoitoaine on yhdistelmä yrttiuutteita (aloe, rosmariini ja vadelma) ja hoitavia öljyjä sekä rakennepaikkaavaa ja kosteuttavaa quinoaa. Kuulostaa harvinaisen yksinkertaiselta, ja parhaat jutut usein ovatkin juuri sitä. Siitä huolimatta täysin luonnollisen hoitoaineen valmistus on ollut useille luonnonkosmetiikan valmistajille liian hankala haaste, ja mutkia on oiottu tekemällä tuotteista lähes luonnollisia, kuten vaikkapa Santen loistava hoitoaine. Rahuan hoitoaineen kohdalla rimaa on kuitenkin pidetty korkealla, ja tuloksena on mitäpä muutakaan kuin napakymppi.




Hoitoaineen koostumus on lähes täydellinen: Täyteläisen voidemainen, levittyy hyvin ja saa hiukset tuntumaan sileiltä jo niitä huuhdellessa. Kuivattelun jälkeen hiukset tuntuvat silkkisiltä ja liukkailta. Tuoksu on miedompi kuin tuossa shampoossa, ja incilistaa lukemalla selviää, että myös sen lähteenä on Palo Santo-öljy. Hoitoaineessa ei ole samanlaista riittoisuusongelmaa kuten shampoossa, joten vaikka hinta (37 euroa) vähän suolainen onkin, niin ostaisin tätä ehdottomasti uudelleenkin.



Rahuaa saa täältä Joensuusta Unik-kampaamosta ja verkkokaupoista sitä myy ainakin Biodelly ja Greenlips.

Onko Rahua jo tuttu sinulle? :)

torstai 27. lokakuuta 2016

I love me 2016

Lähes sanattomaksi vetää. Kulunut viikonloppu oli aivan mahtava. Messut petrasivat jälleen oktaavin verran paremmiksi kuin viime vuonna. Tunnelma, ihmiset, kaikki... :) Toivottavasti sinäkin sait kokea sen.

Perjantaipäivä alkoi lehdistötilaisuudella, jonka alkajaisiksi Halmetojan Jaakko piti erittäin inspiroivan luennon biohakkeroinnista. Odottelen mielenkiinnolla, kun Jaakon ja kumppanien kirja aiheesta kolahtaa postilaatikkoon. Siinä on muuten erinomainen joululahjavinkki aiheesta kiinnostuneille ;) Luennon jälkeen julkistettiin Vuoden terveystuote-palkinnot. Saimme näistä näytteet kotiin, ja ajattelin että teen niistä oman postauksen niin tämä pysyy edes kohtuullisessa mitassa.

Messuilla oli lukuisia erittäin mielenkiintoisia luentoja. Olisin osallistunut useampiinkin, jos olisin pystynyt olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa :D Priorisointia oli siis pakko tehdä. Luento ravintolisien tulevaisuudesta oli todella hyvä ja ajatuksia herättävä, kerron aiheesta lisää kunhan pääsen perehtymään siihen syvällisemmin.


Uutuustuotteiden lanseeraus kuuluu perinteisesti messuille, ja tänäkin vuonna niitä oli runsain mitoin. Erityisen innoissani olin huomatessani Mia Höydön uutuustuotteet: puhdistusvoide Sievän ja kuorintavoide Helmin <3 Voidemainen putsari ja kuorinta täydentävät hienosti tuotesarjan valikoimaa, ja inci-listojen perusteella tuotteita on hiottu kauan ja hartaasti. Hienoa! Tarkempia arvioita näistä löydät ainakin Katjan blogista, itse en ole testannut tuotteita muualle kuin kämmenselkään :)


Myös Helixiumin valikoima oli täydentynyt kuorinnalla. Testailin sitä heti samana iltana ja rakastuin :D Kerron kuorinnasta lisää omassa postauksessaan, sen se todellakin ansaitsee!


Ruokapuolen uutuuksista on pakko nostaa esille kauan odotetut luomulaatuiset heraproteiinit, joita oli tarjolla niin Puhdistamon kuin Foodininkin osastolla. Eettisempiä (ja terveellisempiä) treenipalkkareita tulossa siis ;) Proteiinipussien lisäksi huomio kiinnittyi -yllätys- kasvaneeseen raakasuklaavalikoimaan. Oma suosikkini on jo pitkään ollut Puhdistamon appelsiininmakuinen suklaa, ja nyt valikoima täydentyi mustikalla ja vadelmalla <3 Vadelma ja tumma suklaa ovat ainakin minun suussani täydellinen makupari, ja tuossa Puhdistamon patukassa ne nousevat esiin juuri oikealla tavalla.


Arctic Warriors lanseerasi messuilla Kerkkä-nimisen kuusenkerkkäjauheen. Sain sitä purkin kotiinviemisiksi, joten lähiaikoina vihersmoothieissa saattaa olla aika metsäinen maku ;) Maistoin jauhetta messuilla, ja maku on niin voimakas, että se vie suoraan kesäiselle metsäkävelylle. Hieno tuote!

Nämä pakkaukset <3

Erityisen ilahtunut olin myös mahdollisuudesta päästä tutustumaan kiropraktikon käsittelyyn. Minun on ollut tarkoitus varata aika jo vaikka kuinka kauan, mutta tiedäthän kuinka aina tulee jotain muuta olevinaan tärkeämpää? Minua oli jo pitkään vaivannut kaularangassani oleva "lukko", joka oirehti välillä varsin kivuliaasti.  Tutkimuksen alussa minusta otettiin kuva edestä, ja sen avulla katsottiin vartalon linjauksia. Oli aika järkyttävää huomata, että lantioni oli aivan vinossa..! Itse hoito oli lyhyt, lantion virheasento (joka ilmeisesti näkyi myös erimittaisina jalkoina minun ollessani hoitopöydällä) korjattiin ja kyllä, myös se kaularangan lukko. Hetken mietin siinä kuristusotteessa ollessani, että lähdenköhän kotiin pyörätuolissa tai peräti mustassa pussissa, mutta huoli oli onneksi turha ;) Niskasta kuuluneesta paukahduksesta päätellen jotain todella meni paikalleen. Ja mikä hienointa: enää ei satu! Vielä kerran Sami, kiitos <3

Päivän päätteeksi vierailin myös Dr. Hauschkan osastolla, jossa sain puolen tunnin näytekasvohoidon (hoito kestää normaalisti kaksi tuntia). Kahden tunnin hoidossa olisin takuuvarmasti nukahtanut, koska tuo puolituntinenkin oli aivan taivaallisen rentouttava :)

Kolme messupäivää ja pitkä ajomatka kotiin tekivät tehtävänsä, ja tämä viikko on kulunut kipeitä jalkoja parannellessa ja ensilunta ihmetellessä. Suurkiitos kaikille messuilla mukana olleille, ensi vuotta odotellessa ;)

Kävitkö sinä messuilla? Mihin olit erityisen tyytyväinen? Ja löysitkö jotain, mitä voisi kehittää?


keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Taistelua flunssaa vastaan

Niinhän siinä kävi, että syksy toi tullessaan myös flunssantekeleen. Juuri sellaisen siltä ja väliltä olevan, minkä takia ei kehtaa olla pois töistä. Onneksi pääsin nyt vapaille niin ehdin levätä ennen viikonlopun messurupeamaa - täytyy vain toivoa, että ääni säästyisi tällä kertaa.

Vähillä voimillani raahauduin keittiöön ja tein yksinkertaisen kurkumalla höystetyn flunssankarkotussmoothien. Kurkuma tunnetaan parhaiten curry-mausteseoksen keltaisena mausteena, mutta sen käyttö tulehdusta vaimentavana aineena on yhä tunnetumpaa. Kurkuman tärkein ja tunnetuin vaikuttava aine kurkumiini imeytyy paremmin, kun sen kanssa ottaa piperiiniä sisältävää mustapippuria, joten sitä meni tietenkin mukaan myös. Jos haluat perehtyä aiheeseen lisää, niin Pur-kaupan sivuilla on asiallinen (vaikka kaupan sivuilla onkin) artikkeli.


Banaani ja pakastemango saivat olla alustana yrteille. Sujahtipa mukaan vielä yksi avokadonkivi pöydältä kuljeksimasta :D Kuitua ja hyviä rasvoja kätevästi pakattuna. Proteiinia en tällä kertaa lisännyt mukaan erikseen. Jostain syystä ei vain tehnyt mieli. Kuvasta puuttuu muuten kauramaito, jonka avulla vältyin tekemästä kurkumajäätelöä ;)


C-vitamiinin (muun muassa) lähteeksi laitoin parin viikon takaisilta terveysmessuilta ostamiani Arctic Warriorsin nokkosensiemeniä.



Koristeeksi vielä kurpitsansiemeniä, jotka paitsi maistuvat hyvältä, sisältävät reilusti sinkkiä mikä on yksi tärkeimmistä aseista flunssaa vastaan.


Tämähän ei mitään herkkua ollut, vaikka ihan freesiltä näyttääkin. Nokkosensiemenet toivat mukaan vähän semmoista... Kalamaista makua :D Jos ajatus kurkuman käytöstä smoothieissa ällöttää liikaa, on sitä saatavilla myös kapseleihin pakattuna. Olen kesän ja syksyn aikana testaillut Biomedin kurkumiinivalmistetta, ja luonnollisesti nyt muistanut ottaa sitä vähän tunnollisemmin. Ostin purkin alun perin kuukautiskipuja helpottamaan, muuta niihin eivät tämän valmisteen tehot ikävä kyllä riitä.


Entä sinä? Oletko säästynyt syysflunssalta vai joko se on takana päin?

maanantai 17. lokakuuta 2016

Panosta tai pihistä: Kosteuttavien kasvovesien aatelia

Olen saattanut joskus ennenkin mainita, että olen aika kova läträämään kasvovedellä. Käytän harvoin vain yhtä kerrallaan, sillä pelkästään päivä- ja yökäyttöön kaipaan vähän erilaisia ominaisuuksia. Olen Rodokselta palattuani alkanut kiinnittään entistä enemmän huomiota ihon kosteutukseen, koska reissussa ollessa ja sieltä palattua tuntui (niin vartalon kuin kasvojenkin kohdalla), ettei mikään määrä kosteutusta tahtonut riittää. Suola, pöly ja aurinko vaativat niin sanotusti veronsa :D

Ostin matkalle kokeiluun kasvoveden Yliopiston Apteekin uudesta luonnonkosmetiikkasarjasta, joka tunnetaan nimellä YA Naturae. Ytimekkäästi Kasvovedeksi nimetyn kasvoveden sisällys kiinnosti minua kovasti, sillä se muistutti minua toisesta erinomaisen hyväksi havaitsemastani kosteuttavasta kasvovedestä, nimittäin Mia Höydön Säihkeestä.



Katsotaanpa. Kasvovesien inci-listoja vilkaisemalla voi todeta, että muistini ei ollut tässä kohtaa niin terävä kuin yleensä <3 Säihkeen kosteutustehot perustuvat kukkaisvesien, koivunmahlan, hyaluronihapon sekä glyseriinin yhdistelmään. YA:n Kasvovesi kyllä hyödyntää tuotteen pohjalla koivunmahlaa kuten säihkekin, mutta yhdistää siihen mustaherukansiemen- ja ruusunmarjaöljyn.



Vaikka tuotteiden ainesosat eivät missään nimessä ole identtiset, niin koostumus ja ihotuntupa ovat! Kun Säihke tuli markkinoille pari vuotta sitten, se aiheutti ihmetystä ja ihastelua kevyesti vaahtoavalla koostumuksellaan. Etenkin, kun se vaahdosta huolimatta jätti ihon aivan mielettömän pehmeäksi. Tähän asti se onkin ollut ehdoton ykkönen kosteuttavien kasvovesien sarjassa. Tämän vuoksi lähes hihkuin innostuksesta kun apteekin hyllyjen välissä ensimmäistä kertaa kokeilin, miltä YA Naturaen tuote tuntuu kämmenellä. Sehän lähti vaahtoamaan..!



Ja tosiaan: Näitä kahta tuotetta on lähes mahdoton erottaa toisistaan, jos sokkona täytyisi laittaa. Molemmissa on erittäin mieto tuoksu, ja kasvoille levitettäessä syntyvä vaahto tuntuu hyvin samanlaiselta. Tai jos pilkkua viilataan, niin Säihkeen vaahto on ehkä hieman samettisempaa :D Mutta sillä ei ole ainakaan itselleni merkitystä muuta kuin luksusfiiliksen kannalta. Kosteutustehoissa kasvovedet ovat samalla viivalla, ainakin ihotuntuman perusteella arvioituna. En osaa arvioida, kuinka paljon enemmän hyaluronihappo mahdollisesti sitoo enemmän kosteutta kuin ihoon imeytyvät emulgoidut öljyt.



Molemmat kasvovedet on pakattu mielestäni kauniisiin pulloihin, joista tietenkin Mia Höydön valkoinen pakkausdesign miellyttää minimalistin silmää enemmän. Pakkauskoot ovat samat, 150 millilitraa.

Hintaeroa tuotteilla on melkoisesti. YA:n kasvoveden saa omakseen alle kympillä, kun taas Säihkeestä joutuu maksamaan reilusti yli kaksikymppiä ostopaikasta riippuen. En tehnyt vertailua pohtiakseni, kumpi kasvovesistä on varsinaisesti "parempi". Uskoisin molempien löytyvän jatkossa kasvovesivalikoimastani :D Mutta edullista, kosteuttavaa kasvovettä etsivälle YA Naturaen kasvovesi on erinomainen vaihtoehto. Vinkkaan tähän loppuun, että myös sarjan (silmä)meikinpuhdistusaine on todellinen löytö; se kilpailee koostumuksellaan esimerkiksi Estelle&Thildin vastaavan kanssa, mutta hinta on -arvasit oikein: vain murto-osa siitä. Iso peukku myös sille!

Joko sinä olet ehtinyt kokeilla YA Naturaen tuotteita?

tiistai 11. lokakuuta 2016

I love me -messut tulevat taas!

On enää vähän yli viikko aikaa, kun yksi vuoden parhaista viikonlopuista polkaistaan käyntiin Helsingin Messukeskuksessa! Kyseessä ovat tietenkin jo perinteeksi muodostuneet I love me -messut, jotka kokoavat yhteen tapahtumaan niin kauneus-, terveys- kuin myös muotialan edustajat.



Messuilla pääsee etunenässä tsekkaamaan syksyn uutuustuotteita, joita on kuulemani mukaan odotettavissa runsaasti! Ja tapahtuma on myös erinomainen tilaisuus kosmetiikkapuutteiden täydentämiseen, sillä messutarjoukset kuuluvat tietenkin asiaan ;)



Itse olen menossa messuille (ainakin) perjantaina ja lauantaina, ja toivottavasti sinäkin! Sain nimittäin arvottavakseni kaksi (2) yhden päivän lippua :) Voittaja saa siis yhden arvan. Arvontaan osallistut kertomalla kommenttikentässä, mitä odotat messuilta eniten. Muista jättää yhteystietosi, että tavoitan sinut nopeasti, jos arpaonni osuu kohdallesi. Osallistumisaikaa on tämän viikon loppuun saakka eli 16.10. klo 23:59 on viimeinen hetki painaa enteriä. Onnea arvontaan!

Nähdään messuilla! <3

lauantai 1. lokakuuta 2016

Messuhumua Joensuussa

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen oli ilo huomata, että Joensuussa on herätetty eloon hyvinvointimessujen perinne. Viime viikonloppuna Hotelli Kimmelissä oli yksipäiväiset Täyttä Elämää- messut, joilla ehdin käydä vain hyvin pikaisesti. Hotelli ei ole paras mahdollinen paikka messuja ajatellen pohjaratkaisunsa vuoksi (paikka on kuitenkin hotelli eikä messuhalli), mutta sekä näytteilleasettajia että ihmisiä oli saapunut paikalle oikein mukavasti, mikä on tietenkin pääasia.



Tutustuin messuilla paikalliseen savinaamiojauheeseen Käsämään, joka vaikutti tuotteena oikein mielenkiintoiselta. Viidenkymmenen euron hintalappu sai kuitenkin jättämään purkin toveriensa seuraan.

Tänä viikonloppuna paikallinen terveyskauppa Ecoteekki (entinen Life) järjestää terveysmessut Yliopiston Carelia-rakennuksessa. Tapahtumasta löydät lisätietoja täältä. Messutarjousten hyödyntämisen lisäksi kannattaa tsekata paikalla järjestettävien luentojen aikataulu. Nostaisin esille esimerkiksi ravitsemusterapeutti Marja Ruutin luennon maksan hyvinvoinnista, sekä Jaakko Halmetojan luennon Energisen elämän elementeistä. Messuille on vapaa pääsy. Valitettavasti en pääse paikalle luentojen aikaan työvuoroista johtuen, mutta menen ehdottomasti nautiskelemaan messutunnelmasta iltapäivällä :)

Onko sinulla tapana käydä hyvinvointi- tai terveysmessuilla?

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Vieraana hotelli Miramare Beachissa

Sinne se vain meni, kesäloma. Ja kesä nyt noin ylipäätään, minkä voi todeta ihan vain katsomalla ulos (tai kalenteria). Pidin tiukasti kesäfiiliksestä kiinni aina viime viikon keskiviikkoon saakka, jolloin astuin ulos lentokoneesta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Perinteinen jääkaappiinkävelyfiilis.

Kulunut viikko on mennyt pikkuhiljaa totutellessa arkirutiineihin ja tietenkin Kisun kanssa touhutessa.Viikonloppuna starttasimme molempina päivinä naapuriseuran kisoissa, ja maanantaina kävimme moikkaamassa sisaruksia ja isukkia pentuetreffien merkeissä :) Aikamoista hulinaa siis. Sain kuitenkin jossain välissä huitaistua muistikortin tietokoneen sisään, joten luvassa on vielä muutaman kerran matka Rodokselle ainakin näin kuvien kautta ;) Aloitetaan hotellista, joka sai kunnian olla häämatkamme majoituspaikka.

Kuten viimeksi kerroin, valitsimme hotellimme ensisijaisesti sijainnin ja kohderyhmän (aikuiset) perusteella. Luonnollisesti tässä kohtaa vaikutti myös tähtiluokitus. Katselen harvoin alle neljän tähden hotelleja, koska en oikein luota niiden vastaavuuteen suomalaisen luokituksen kanssa. Tjäreborg luokittelee Miramaren neljän tähden hotelliksi "plussalla", eli ilmeisesti hotellissa on jotain ekstraa tavalliseen neljän tähden hotelliin verrattuna, muttei tarpeeksi viiden tähden luokitukseen asti.

Yleiset tilat

Yleisilmeeltään hotelli on erittäin siisti. Vastaanoton läpi kävellessä avautuu suuri aukio, jota reunustavat ensimmäiset, kaksikerroksiset huoneistot ja niiden edessä oleva laguuni. Tämän kaiken keskellä on ravintola, jossa tarjoillaan niin aamupala kuin illallinenkin.



Allasalue, kuntosali sekä spa sijaitsevat alueen toisella laidalla, joten päivittäisten askelien määrä saattaa tulla yllätyksenä kauimpana sijaitsevissa huoneistoissa asustaville.



Kuntosali on pienehkö, mutta hyvin kompakti. Huomaa, että sen on suunnitellut liikunta-alan ammattilainen eikä sisustusasarkkitehti. Käytettävissä on laaja skaala niin vapaita painoja kuin kahvakuuliakin, ja peruslaitteet niitä suosiville. Aerobista treeniä kaipaavan käytössä on juoksumattoja ja crosstrainereita. Kuntosalin vieressä on jumppasali ja katettu alue ohjattuja ulkoliikuntatunteja varten.

Allasalue on perinteinen, toki erittäin kaunis infinity-päätyineen. Aurinkotuolien kunnossa ei ollut tällä kertaa huomauttamista ;) Uima-allas on tarpeeksi suuri muuhunkin kuin pelkkään paikallaan kellumiseen.





The Huone

Kuulun varmasti lomamme jälkeen Tjäreborgin salatulle "nillittäjat"-listalle, mutta kuten sanottu, hotellin luokituksella on merkitystä ja jos maksan laadusta niin oletan myös saavani sitä. Osa hotellin huoneistoista on päivittämättä nykyaikaisiksi, eli ne ovat alkuperäisessä kuosissaan (lupaus kuului kuitenkin siististä kunnosta). Tämä oli tiedossa jo hotellia varatessa, enkä nähnyt siinä mitään ongelmaa. Kuitenkin huonettamme lähemmin tarkastellessani huomasin, että kylpyhuone oli auttamatta parhaimmat päivänsä nähnyt, eikä sitä voisi pelastaa enää mikään muu kuin iskuporakone.




Annoin tästä Tjäreborgille palautetta, ja matkatoimisto hoiti asian hotellin kanssa niin, että saimme vaihtaa huonetta. Uusi huone oli samaa ikäluokkaa kuin edellinenkin, mutta selvästi aika oli kohdellut sitä lempeämmin. Pisteet Tjäreborgille asian nopeasta hoitamisesta! Ihmettelen kuitenkin sitä, että kukaan muu ei (kuulemma) ole kyseisestä huoneesta valittanut. Onko tässä nyt sama ilmiö, kuin pahanmakuisessa ravintola-annoksessa, jota ei viitsitä lähettää takaisin keittiöön. Et varmaan ylläty, kun sanon etten syö myöskään huonosti tehtyä ruokaa ;)




Meidän huoneemme oli Prime Bungalow, jossa oli erillinen makuuhuone ja pieni keitto... voiko sanoa -nurkkaus, jos se ei sijaitse nurkassa? Joka tapauksessa, huoneistossa oli mahdollista valmistaa ja lämmittää ruokansa vaihtoehtona ravintoloissa syömiselle. Sisustus on toteutettu kylpyhuonetta lukuunottamatta skandinaavista silmää miellyttävillä, maanläheisillä sävyillä, joten huoneistossa lepäsivät onneksi myös silmät :)




Aamiainen

Tämä oli asia, johon latasin odotuksia jopa enemmän kuin huoneen kuntoon. Olisi ollut aivan kamalaa kärvistellä pekoni-pulla-aamiaisen keskellä kaksi viikkoa :D Onneksi tässä kohtaa ei tarvinnyt pettyä. Miramare Beachin aamiainen on todella hyvä! Tuoreet herelmät oli pilkottu valmiiksi ja vielä sekoitettukin, joten annoksen kokoaminen oli suorastaan lapsellisen helppoa (muistelen vieläkin viime vuotista Thassoksen lomaa, jossa henkilökunta hoksasi vasta viidentenä päivänä siivottuaan aamuisia jälkiäni, että he pääsevät paljon helpommalla kun tekevät esivalmistelut puolestani :'D).





Tottakai myös tuhdimpien ruokien ystäville löytyi pöytänsä, joinain päivinä tarjolla taisi olla pekonin lisäksi myös makkaraa, joten miksikään ituhipiksi tuolla ei ole pakko ryhtyä ;) Ja päivänsä saattoi halutessaan aloittaa myös kakkupalalla tai letuilla, joiden tuoksu kävi kieltämättä nenään erittäin kiusallisesti!

Gluteenitonta leipää sai pyytämällä. Minulla se jäi tosin vain yhteen kertaan, koska en mielelläni syö sellaisia "kumileipiä", joita gluteenittomat leivät karmeimmillaan ovat. Leivättömyys ei kuitenkaan estänyt minua nauttimasta aamupalaburgereista ;)

Joka-aamuinen teehetki <3

Pienistä puutteistaan huolimatta Miramare Beach on erittäin hyvä hotelli, jonne menisin mielelläni uudelleenkin. Ulkoisten puitteiden lisäksi hotellin henkilökunta on erittäin ystävällistä ja työlleen omistautunutta.

 Millaisia kokemuksia sinulla on Rodoksen tai muiden lomakohteiden hotelleista? Ovatko ne vastanneet odotuksia? 

perjantai 9. syyskuuta 2016

Hurmaava Symi

Kävimme keskiviikkona risteilemässä Symin saarella. Lomaa suunnitellessani harkitsin viikkojen jakamista kahdelle eri saarelle, ja Symi olisi ollut niistä toinen. Tuo suunnitelma tyssäsi kuitenkin käytännön hankaluuksiin, ja päädyimme viettämään koko loman täällä Rodoksella. Oli kuitenkin hienoa päästä näkemään pieni pintaraapaisu saaresta, josko sinne päätyisi joskus kokonaiseksi viikoksi ;)

Symin on Rodoksesta reilun neljänkymmenen kilometrin päässä sijaitseva saari, jonka väkiluku on (Wikipedian mukaan) pikkuruiset 2690. Saaren historia on hyvin monivaiheinen, sillä se on ollut asutettuna jo esihistoriallisella ajalla. Turistille saari tarjoaa upeita maisemia ja tuhansia portaita, jos vaikka helteessä tekee mieli koetella jalkojen maitohaponsietokykyä :D Symin kaupunki on kuin muumilaakso kohtaisi Toscanan auringon alla- elokuvan. Sykähdyttävän kaunis ja jotenkin samalla kamalan herttainen.


Risteilyn ensimmäinen etappi oli Panormitis saaren etelärannikolla. Kylän turistihoukuttimena toimii vanha luostari, jota oli aikaa ihmetellä tunnin verran. Olisimme mielummin viettäneet tämänkin ajan Symin kylässä, mutta Panormitis taisi olla jokaisen matkanjärjestäjän reitillä. Onneksi kylästä löytyi kuitenkin ajanvietettä kun törmäsimme näihin ihaniin vuohiin :D



Onkohan tuo kyltti tarkoitettu turisteille vai paikallisille?



Nämä kissat <3 Tämä parkkeerasi meidän ja naapuripöydän väliin odottelemaan tippuvia tähteitä.

Eihän tällaisia portaita voinut vastustaa laivassa istuskelun jälkeen ;)




Kyllä tuonne voisi mennä uudestaankin, vai mitä? ;)