torstai 29. lokakuuta 2015

Helppo siemennäkkäri ja avokadolevite (tai -dippi)

Tein eilen pitkästä aikaa siemennäkkäriä. Ohje on alunperin Jaakkolan Kaisalta bongattu, aikaa tästä on jo vuosia, joten en muista oliko kyseessä blogipostaus vai lehtijuttu... Joka tapauksessa, tätä kannattaa kokeilla jos tekee mieli leipää ja ajatus leipomisesta tuntuu vaivalloiselta. Näkkäritaikinan tekoon kun ei mene kuin muutama minuutti. Jos haluat tehdä koko pellillisen, määrät kannattaa tuplata :)



Tarvitset:

  • 2 dl mantelijauhetta
  • 2 dl siemeniä (voit laittaa useampia siemeniä sekaisin, tällä kertaa käytin pellavan- ja auringonkukansiemeniä)
  • 2 kananmunaa
  • reilu loraus oliiviöljyä
  • ripaus suolaa
Kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta. Tällä saisi pikkulinnut villiintymään :D



Menossa uuniin
Sekoita aineet keskenään ja muotoile taikinasta leivinpaperille sopivanpaksuinen kiekko. Itse tavoittelen yleensä noin puolen sentin paksuista levyä. Paista 180-200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Melkein ehdin ottaa kuvan ennen kuin joku nälkäinen saapui paikalle :D

Odotellessa voit tehdä näkkärille levitteen, joka toimii mainiosti myös vaikkapa kasvisten dippikastikkeena:




Käytin levitteeseen kaksi avokadoa, jotka pyöräytin sauvasekoittimella sileäksi. Maustoin tahnan suolalla, bruschettamausteella ja tilkalla sitruunamehua. Hitsi miten tuli hyvää!


Juustohiiren oli pakko laittaa päälle vähän cheddaria ;)

Ääntä kohti <3

Voihan margariini.

En tiedä, onko mikään muu yksittäinen elintarvike niin kovan kädenväännön kohteena, kuin leivän päälle laitettava levite. Se, mitä leivän päälle laitetaan, tuntuu ratkaisevan koko yhteiskuntamme tulevaisuuden ja kaikkien sepelvaltimoiden tukkeutumisen. Puhutaan hyvistä ja pahoista, kovista ja pehmeistä rasvoista. Yksi blogini johtoajatus on, että yritän välttää liian mustavalkoista ajattelua (tai ainakin opetella sitä...). Kuitenkin, niin hölmöä kuin se onkin, siihen syyllistytään todella usein erilaisten terveysalan edustajien taholta. Itse en todellakaan ole mikään kävelevä wikipedia, joka muistaa jokaisen pähkinän rasvahappopitoisuudet ulkoa, enkä myöskään (toivottavasti) ystävieni mielestä niin kamala ravitsemusnatsi, ettei kanssani uskalla edes iltaa istua ilman, että muistutan kuinka paljon transrasvahappoja sipseissä on.


Mikä tässä keskustelussa sitten minua häiritsee? Ehkä se äärimmäisyys, juuri mustavalkoisuus. Vastakkain on rypsiöljypulloa ja Becelrasiaa heilutteleva Sydänmerkkilahko, ja heidän vastaottelijanaan on voipaketteja ja munankeltuaisia viskelevä Karppiheimo. He ovat kuitenkin saman lajin edustajia, ihmisiä kaikki. Voivatko kaikki olla oikeassa? Tai väärässä?


Aloitetaan vaikkapa rypsiöljystä. Oi, rypsiöljy-gate :D Sydänmerkkilahkon mielestä rypsiöljy on Allah ja Jahve samassa pullossa, ja koska se on vieläpä kotimainen tuote, saadaan näppärästi työllistettyä muutama maanviljelijä. Karppiheimo taas näkee rypsiöljyn ravitsemuksellisesti yhtä arvokkaana, kuin polkupyörän ketjurasvan. Mistä se voi johtua? Ja kumpi joukkue voittaa? Tällä kertaa Karppiheimon keskushyökkääjä saa Becelrasiasta otsaansa, sillä ei rypsiöljy nyt aivan niin surkea ole (paitsi pakkauksiltaan --> syötäväksi tarkoitettua öljyä EI kuulu pakata muovipulloon!). Rypsiöljyä hehkutetaan yleisesti loistavana omega 3- lähteenä, mikä on kyllä totta, jos puhutaan nimenomaan omega 3:n esiasteesta eli alfalinoleenihaposta (koita kestää). Lyhennettynä sitä kutsutaan nimellä ALA. ALA:n heikkous on kuitenkin siinä, että se muuntuu elimistössä varsin heikosti ns. aktiivisiksi omega 3-rasvahapoiksi. Tämä on tietenkin se seikka, johon Karppiheimo vetoaa rypsiöljyä lytätessään. He kuitenkin unohtavat kiihkossaan yhden tärkeän seikan: ALA:sta ei tule elimistössä haitallista. Se ei lisää tulehdusvälittäjäaineiden muodostusta, eikä se heikennä solukalvon joustavuutta. Tässä suhteessa sen vaikutus on miellyttävän neutraali. Ja tässä piilee mielestäni rypsiöljyn suurin etu: suuren ALA-pitoisuutensa ansiosta sen käyttäjä välttyy automaattisesti kaatamasta niskaansa suurta määrää omega 6-ryhmän rasvahappoja, kun verrataan vaikkapa auringonkukkaöljyyn. Mutta jos haetaan nimenomaan omega 3- rasvahapoista saatavia hyötyjä vaikkapa verenkierron tai aivojen kannalta, on käännettävä katseensa toisaalle.

En oikeasti tajua. Yksi pullo viidestä oli lasia. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Luontevasti päästään kalaöljyyn, josta on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut aikamoinen bisnes. Tästä ei myöskään samalla lailla kiistellä kuin kasviöljyistä, vaan kalaöljy löytyy jopa dyslipidemiapotilaiden (rasva-aineenvaihdunnanhäiriö) käypä hoito-suosituksista. Menestyksellä on kuitenkin varjopuolensa. Kymmenet kapselinvääntäjät kilpailevat kuluttajien huomiosta, ja mielestäni varsinkin iäkkäisiin ihmisiin kohdistuva markkinointi on todella härskiä. Mutta ei mennä siihen nyt sen enempää, jottei tästä postauksesta tulisi romaani. Kalaöljy kuuluu mielestäni jokaisen suomalaisen jääkaappiin poislukien ihmiset, joita on pätevästä syystä rajoite sen käytölle. Miksi jääkaappiin? Vaikka varmasti on olemassa myös hyvänlaatuisia kalaöljykapseleita, kannatan taste before swallow -periaatetta tässä asiassa. Kapselia nieltäessä on hankala pysyä kärryillä tuotteen laadusta, joten suoraan pullosta otettava öljy on mielestäni turvallisempi valinta. Kalaöljyssä ne paljon puhutut omega 3:t ovat valmiiksi aktiivisessa muodossa, jolloin elimistö pääsee hyödyntämään niitä heti niiden imeydyttyä. Tämän vuoksi eipäs juupas-keskustelu omega-3-lähteiden välillä on vähän turhaa.

Mutta niin, ne leivänpäälliset. Margariini on Sydänmerkkilahkolle yhtä pyhä asia kuin rypsiöljykin, jopa siinä määrin, että erään työpaikan lounasravintolassa oli lahkon edustaja pyörähtänyt ja piilottanut Oivariini-rasian puoliksi näkymättömiin, jotta asiakkaat käyttäisivät Beceliä :D Herttaista huolenpitoa, vai raivostuttavaa holhoamista? Niinpä. Tässä erässä Sydänmerkkilahko ottaa niin sanotusti pataansa. En yksinkertaisesti voi sietää sitä, että voinnäköiseksi modifioitua kasviöljyä markkinoidaan kaikille välttämättömänä HolyGrail-tuotteena. Ensinnäkin, öljyt, joita tuotteissa käytetään, eivät todellakaan ole laadultaan priimaa (jos näin olisi, se lukisi SUURIN kirjaimin paketin kyljessä). Toiseksi, jotta siitä kuraöljystä saadaan voinnäköistä, ja -makuista, sille täytyy tehdä temppu jos toinenkin, että lopputuloksesta tulee toivottu. Tuote tietenkin viimeistellään lisäämällä siihen kasvisteroleita tai muuta hittituotetta, jotta rasiaan saadaan laitettua vielä myyvä terveysväittämä.


Suoraan sanoen olen sitä mieltä, että jos leivänpäällisellä on kamalan suuri merkitys yksilön rasvahappokertymään, tämä ihminen syö liikaa leipää. Mutta tokihan se on kätevä paikka kallistaa vaakaa suuntaan tai toiseen. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että ihmisissä on yksilöllisiä eroja tyydyttyneiden rasvahappojen siedossa, joten jokaisen täytyy miettiä asia omalta kohdaltaan. Mielestäni paras levite leivän päälle tulee, kun sen tekee itse. Tiedän, että se kuulostaa ajatuksena vaivalloiselta. Leivälle voi myös laittaa kylmäpuristettua öliiviöljyä tai muuta kasviöljyä maun mukaan, tai sitten sitä voita. Jos käyttää leivän päällä voita, pitää asia tiedostaa ja ottaa se huomioon tyydyttyneiden rasvojen kokonaismäärää arvioidessa. Ja jos on pakko ostaa margariinia, osta sellaista, missä on mahdollisimman vähän ainesosia. Öljyä, voita ja suolaa, ja emulgaattoria. En nyt ole vähään aikaan viettänyt aikaa margariinihyllyllä, mutta Oivariini on tällainen pitkin hampain hyväksyttävä vaihtoehto (sehän olisi oikein jees, jos tajuaisivat tehdä sen kylmäpuristetusta öljystä).

Ehkä nyt vietettiin hetki harmaalla alueella? Opittiin, että mikään ei ole automaattisesti hyvä tai paha? Toivottavasti tuli myös selväksi, etten koe kuuluvani kumpaankaan asioista riitelevään tahoon. Kritisoin ravitsemusohjeiden tekijöitä siitä, että ihmisiä huijataan kuvittelemaan, että he tekevät terveydelleen palveluksen ostamalla paketillisen huonolaatuista rasvaa. Pahimmillaan se voi sitten todellakin olla terveellisintä, mitä ihminen suuhunsa laittaa (ihminen usein tasapainottaa valintojaan lupaamalla itselleen jotain "kiellettyä" tehtyään ensin jotain terveelliseksi miellettyä). Sekä viranomaisten, että etenkin ihmisten itsensä tulisi käsittää, että jokainen meistä on viime kädessä itse vastuussa omasta terveydestään ja siihen liittyvistä valinnoista.

Mitä mieltä sinä olet? Ohjaileeko yhteiskunta liikaa ihmisten syömiskäyttäytymistä? Ja onko se kaikki energia suunnattu oikein?


lauantai 24. lokakuuta 2015

Valio, nyt saat piiskaa.

On asioita, jotka ärsyttävät minua suunnattomasti. Yksi niistä on harhaanjohtava markkinointi. Kuluvana vuonna Valio päivitti Oivariinia nykyaikaisemmaksi tuomalla markkinoille oliiviöljyyn tehdyn version. Välimerellisen vaikutelman lisäämiseksi rasia on sävytetty vihreäksi (koska oliivi) ja suolaus on tehty merisuolalla.



Kun ensimmäisen kerran näin mainoksen uudesta Oivariinista, ajattelin että onpa kiva. Meillekin voitaisiin joskus ostaa laiskana hetkenä valmista levitettä.

Tänään sitten kaupassa ohikulkiessani päätin vilkaista tarkemmin, mistä on kyse.


Ja niinhän siinä sitten kävi, että Valio antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa. Tuotteessa on oliiviöljyä hurjat seitsemän prosenttia! Oikeasti kyseessä on rypsiöljyn ja voin seos, jossa oliiviöljyä on mausteena. Niin, ei pääraaka-aineena.

Vielä oudommaksi tilanteen tekee se, että Valio voisi oikeasti markkinoida Oivariinejaan niissä käyttämänsä rypsiöljyn avulla. Koska sehän kuitenkin pitää suomalaisen tiellä yhdessä Reissumiehen ja maitotölkin kanssa..? Ehkä kyse on kuitenkin siitä. että (kuten kaikissa muissakin valmislevitteissä) käytetty öljy ei ole laadultaan aivan priimaa, joten sen läsnäolosta ei haluta tehdä niin suurta numeroa.

Mitä tästä opimme? Katso aina, mitä tuntematon tuote sisältää. Mainokset on tehty houkuttelemaan kuluttajia, ei tarjoilemaan päteviä faktoja tuotteesta. Eihän tuossa Oivariinirasiassakaan valehdella. Se vain ei kerro koko totuutta.

perjantai 23. lokakuuta 2015

Uusi misellivesirakkaus - Helixium

Helixiumin misellivesi on yksi monista messuhankinnoistani. Olin oikeastaan ostamassa Floramen misellivettä, mutta viereiseltä osastolta löytyi Helixium ja se vei tällä kertaa voiton.

Kerron sarjan ideasta lyhyesti sen verran, että se perustuu etanauutteeseen, joka on siis eräänlaista etanoiden erittämää limaa. Nice. Sitten kun tästä pääsee yli, voi alkaa vakuuttua siitä, kuinka hyvää se tekee iholle.

Helixium misellivesi

Tämä misellivesi on nimittäin ihmeellistä. En toki ole käyttänyt kymmeniä eri misellivesiä, mutta tämä jättää ihon jotenkin hämmentävän pehmeäksi. Esimerkiksi aiemmin käyttämääni Cattieriin verrattuna eron huomaa jo siinä, kuinka vanulappu liukuu iholla helpommin.

Vastaus tähän kaikkeen hämmästelyyn löytyy kun vilkaisee ainesosia. Vesipohjaan on lisätty toinen toistaan hoitavampia öljyjä, ja lisäksi sitä etanauutetta. Ja mikä on myös erikoista, niin ainesosaluettelosta löytyy myös hopeaa. En ole tärmännyt tähän aiemmin missään kosmeettisissa tuotteissa, vaan lähinnä potilaiden haavanhoitotuotteissa... Helixiumin misellivesi on siis myös jollain tapaa antibakteerinen. En tiedä, onko sillä ihon kannalta merkitystä, vai vaikuttaako se enemmän itse tuotteen säilyvyyteen. Joka tapauksessa myös tämä asia tekee siitä kokeilemisen arvoisen tuotteen erilaisista iho-ongelmista kärsiville.

Helixium misellivesi

Haastajaa odotellessa, toistaiseksi tämä etanavesi sai vakiopaikan kaapistani - tai oikeastaan hyllyltä, sillä pakkaus on niin kaunis ettei sitä tosiaankaan tarvitse piilottaa ovien taakse.

Käytätkö sinä säännöllisesti misellivettä ihonhoidossasi?

torstai 22. lokakuuta 2015

Mitä tänään syötäisiin?

Tämä ohje sopii niihin päiviin, kun houkutus ajaa MacDriven kautta kotiin on kovimmillaan. Joskus tietenkin auto ohjautuu sinne suorastaan itsestään, mutta niin kauan kuin ratti pysyy kädessä niin harkitse tätä tilalle ;)

pestokana


Tarvitset kolme ainesosaa:
  • Broilerin tai kalkkunan rintafileitä
  • (Pirkka) punaista pestoa
  • fetajuustoa tai vuohenjuustoa
Laita uuni päälle ja fileet uunivuoan pohjalle. Pohja kannattaa luonnollisesti öljytä ensin niin saat ne myös irti siitä. Levitä pestoa fileiden päälle ja murustele fetajuustoa peston päälle.


Laita uuniin ja anna olla fileiden paksuudesta riippuen 20-30 minuuttia. Odotteluaikana ehdit keittää riisit, tehdä salaatin tai ottaa vaikka päiväunet.

Broileripiirakka?

Eikä kannata hermostua, jos esim. uunivuoka on rikki. Homma toimii mainiosti myös Ikean piirakkavuoan kanssa. Oikeastaan tämähän on broileripiirakka ilman taikinaa!

Muista pureskella <3

tiistai 20. lokakuuta 2015

Messuviikonlopun fiilistelyä :)

Teknisistä syistä johtuen pääsen vasta nyt laittelemaan messukuvia blogin puolelle. Olipahan hieno tapahtuma! Löysin paljon uutta inspiraatiota ja tuoteuutuuksia, joiden testailu ja maistelu on jo käynnissä ;)

Minun näkökulmani I Love Me -messuista, olkaa hyvät :)

Mia Höytö
Ihana Mia Höytö

Etukäteen messujen näytteilleasettajia selatessani olin hieman pettynyt, kun näytti siltä ettei luonnonkosmetiikka olisi niin näkyvästi esillä kuin viime vuonna. Mutta onneksi näytteilleasettajien nimet eivät kertoneet koko totuutta :D


Sabe Masson
Sabe Massonin parfyymipuikot



Yksi mielenkiintoisimmista uusista tuttavuuksista oli Sabe Massonin parfyymit, joissa tuoksu on siis todellakin voidemaisena puikossa! Ihastelin niitä aivan luvattoman kauan, ja onnistuin lopulta valitsemaan vain yhden. Tuotteita myy Suomessa Naturellement.

Hurraw huulivoiteet

Vähän erilaiset karkkilaarit :D

Hurraw huulirasvat
Hurraw
Hurmaava Esse. Nuuhkimisen ja käsitestailun perusteella vaikuttaisi erittäin mielenkiintoiselta. Joensuussa asuvien iloksihan sarjaa myydään Eco Beautyssa, joten sinne vain kokeilemaan :)

Esse

Natural Goods Companyn ständillä oli useampia yllätyksiä. Yksi niistä oli tämä. Uusi miestensarja Triumph & Disaster, joka vaikutti incien perusteella erittäin vakuuttavalta. Ja miehet oli huomioitu niin pakkausdesignin kuin tuotteiden ulkonäön ja tuoksujen osalta. Esimerkiksi kevyesti kuoriva puhdistusvoide sisältää rautaoksidia ja on siten mustaa :D Onkohan tuotekehittelijä ajatellut, että näin pidetään vaimot loitolla ;) Ostin miehelleni sarjan kasvovoiteen, joten siitä tulee myöhemmin vähän tarkempaa analyysiä.

Triumph & Disaster

Ja sitten se yllätys, jota jo Instan puolella päivittelin! Madara oli repäissyt ja uusinut Time Miracle -sarjan pakkaukset ja tuonut samalla linjan rinnalle muutaman uutuudenkin. Ja nämä eivät haise heinälle! Mahtavaa.

Madara Time Miracle

Madara Time Miracle

Todella onnistunut facelift :)

Lisäravinteiden puolelta tutustuin Nordic Healthin tuotteisiin lähemmin, ja sain testattavakseni B12-vitamiinisuihkeen. Raportoin kokemuksia myöhemmin :) Toistaiseksi osaan sanoa sen verran, että se maistuu hyvälle, varsinaista "aivoboostia" en ole ainakaan vielä kokenut.

Nordic Health


Ostin kokeiltavaksi myös Arctic Warriorsin mm. väinönputkea sisältävän Puolustaja - uutteen ja nokkosta ja ruusujuurta sisältävän Taistelija - uutteen. joista ensiksi mainitun pitäisi auttaa taistelussa flunssaviruksia vastaan ja toisen sietämään stressiä. Katsotaan kuinka käy :)


Kävin myös HUR:n pisteellä tasapainotestissä ja kehonkoostumusmittauksessa, joista sain hyvin yllättäviä tuloksia. Palaan varsinkin tuohon kehonkoostumusasiaan myöhemmin, jottei tämä postaus venyisi liian pitkäksi. Lisäksi parantelin kehonhuoltovälineistöä ostamalla uuden putkirullan ja sille pari pienempää kaveria Onnisport-verkkokaupan (en linkkaa, koska jostain syystä sivut eivät tällä hetkellä toimi) osastolta. Kirjoittelen näistäkin kokemuksia myöhemmin, ehkä sitten kun en enää meinaa vääntää itkua jokaisella käyttökerralla :D

Kävitko sinä I Love Me -messuilla? Teitkö löytöjä? Ja ennen kaikkea, olitko tyytyväinen näkemääsi?

torstai 15. lokakuuta 2015

Hoitoaineiden TOP 3

Pitkän ja vaalennetun hiuksen kanssa menee joskus hermot. Varsinkin, jos lähtee tekemään elämästään hankalampaa vaihtamalla hiustenhoitotuotteet luonnollisiin (lue= silikonittomiin). Koska silikoninpuutehan tässä sen raivon tekee. Niiden avulla saa helposti takkutukasta sileän, ja luonnonkosmetiikan hoitoaineilla onkin haasteena aikaansaada sama vaikutus ilman silikoneja. Tehtävä ei missään nimessä ole mahdoton, mutta vaatii käyttäjältään hieman perehtymistä tuotteen käyttöön. Hoitoainetta kun ei saisi laittaa liian vähän (takku) eikä liikaakaan (lähmätukka). Oikea annostelu löytyy vain kokeilemalla.

Luonnonkosmetiikan hoitoaineiden ainesosat tekevät vaikutuksen samalla tavalla kuin vaikkapa voiteetkin; hoitavia ainesosia on useita, ja turhuuksia vähemmän kuin synteettisissä versioissa. Vertaillaan vähän. Otan esimerkiksi mielestäni hyvin tyypillisen synteettisten hoitoaineiden edustajan, jota olen muistaakseni itsekin joskus viime vuosikymmenellä käyttänyt.


Kuva: Hairbyelements.co.uk



L'Oreal Vitamino Color hoitoaine

Inci:

 AQUA / WATER, CETEARYL ALCOHOL, AMODIMETHICONE, BEHENTRIMONIUM CHLORIDE, TRIDECETH-5, CETYL ESTERS, METHYLPARABEN, LAURYL PEG/PPG-18/18 METHICONE, TRIDECETH-10, TOCOPHERYL ACETATE, PANTHENOL, ETHYLHEXYL METHOXYCINNAMATE, LINALOOL, CHLORHEXIDINE DIHYDROCHLORIDE, POLOXAMER 407, CITRIC ACID, DODECENE, 2-OLEAMIDO-1.3-OCTADECANEDIOL, MAGNESIUM SULFATE, PARFUM / FRAGRANCE

Hoitoainetta myyvän verkkokaupan sivuilla kerrotaan, että tuotteessa on "Incell + Hydro Resist"-teknologia. Kuulostaa aika hienolta, vaikkakin todella ylimalkaiselta. Hoitoaineessa on veden jälkeen heti toisena ainesosana setyylialkoholia, joka on hyvä, kosteuttava ainesosa. Siihen ne hyvät jutut sitten loppuvatkin, listan jatkuessa silikonisena ja parabeenisena eteenpäin. Toki se sisältää myös mainostettua E-vitamiinia ja magnesiumia, sekä kemiallisen UV-suojan. Siitä, onko näistä aineista mitään hyötyä, voi olla montaa mieltä. Puolentoista desilitran tuubi tätä ainetta maksaa 15 euroa. Hyvä kate sillä ainakin on.

Olen viimeisen vuoden aikana käyttänyt kolmea luonnonkosmetiikan hoitoainetta aina sen mukaan, mitä on tehnyt mieli. Suosikkini näistä kolmesta on Santen Family Glanz hoitoaine. Siinä on mielestäni kaikista voimakkain silottava vaikutus, ja myös sen levittyvyys näihin kahteen muuhun verrattuna on todella hyvä.



Sante Family Glanz hoitoaine



Syy, miksi Santen hoitoaine erottuu muista edukseen, on siinä käytetty steariinihappo, joka on "kielletty aine". Hoitoaine ei siis ole sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Mielestäni se ei kuitenkaan ole tässä kohtaa ongelma. Steariinihappo ei ole mitenkään vaarallinen aine, siitä johdettua magnesiumstearaattia käytetään yleisesti heikkolaatuisissa lisäravinteissa täyteaineena.

Kookos tuoksuu hoitoaineessa pehmeästi, ei yhtään ällöttävästi niinkuin vaikkapa Tigin tuotteissa. Parasta hoitoaineessa on kuitenkin sen hinta-laatusuhde: 150 ml:n kokoinen tuubi maksaa alle seitsemän euroa Prismassa. Ja kuten Karkkipäivän Sanni ansiokkaasti toi esille, tuote on täsmälleen samaa ainetta kuin Santen "ylellisemmän" sarjan Brilliant care- hoitoaine.



Benecos Melissa hoitoaine


Benecosin Melissa-hoitoaine on toinen suosikkini. Se ei tee hiusten "märkätuntua" aivan yhtä liukkaaksi kuin Sante, mutta kuivuttuaan hiukset jäävät pehmeiksi ja helposti käsiteltäviksi. Myös hoitoaineen levitettävyys on hieman Santea haastavampaa, ja suosittelen käyttämään Tangle Teezeriä tämän kanssa. Tuoksu on miellyttävän sitruksinen. Myös pakkaus ansaitsee kiitosta ja erottuu kolmikosta raikkaimmalla ulkonäöllään, eikä hintakaan (10 euroa/150 ml) päätä huimaa.


Aubrey Honeysuckle Rose hoitoaine


Kolmas käyttämäni hoitoaine on kuiville hiuksille tarkoitettu Aubrey Organicsin Honeysuckle Rose. Luokittelisin sen hoitavuudessa samalle viivalle Benecosin hoitoaineen kanssa. Huuhdeltaessa se tuntuu jälleen erilaiselta Santen ja Benecosin hoitoaineisiin verrattuna. Tavallaan hius tuntuu sileältä ja liukkaalta, mutta jotenkin jännästi nahkealta. Aivan kuin hiuksen pinta hylkisi vettä :D Vähän hankala selittää. Myös tämän hoitoaineen kohdalla kannattaa hiukset harjata hellästi ennen huuhtelua, jotta sen saa levittymään tasaisesti.

Kuivumisen jälkeen hiukset tuntuvat pehmeiltä eivätkä huuda mitään latvatuotetta. Tuoksultaan Honeysuckle muistuttaa eniten synteettisiä siskojaan, ruusuntuoksu on mielestäni hyvin hienostunut, eikä niin "luonnonkosmetiikkamainen" kuin monissa muissa. Myös Aubrey kuuluu edullisen hintaluokan tuotteisiin, maahantuojan verkkokaupassa reilunkokoinen yli 300 millilitran pullo irtoaa alle kahdellakympillä. Jos haluaa oikein pihistellä, iHerbista sen saa vielä puolet halvemmalla. Ja tällä hetkellä se on siellä tarjouksessa naurettavaan hintaan 5,70 euroa!


Hoitoaine luonnonkosmetiikka Sante Benecos Aubrey


Kaikki kolme hoitoainetta ovat mielestäni kokeilemisen arvoisia. Vaalennetulle ja huonokuntoiselle hiuslaadulle suosittelisin näistä Santea, koska sen selvitysteho on ylivoimaisesti paras. Uskon, että jos purkkia ei näkisi, sitä voisi käyttäessä helposti luulla synteettiseksi. Jos sertifikaatti on tärkeä kriteeri, niin se löytyy sekä Benecosin että Aubreyn tuotteesta.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Ihastuttava Nafhan Kosteuttava päivävoide

Nafhan päivävoide kuuluu niihin tuotteisiin, joita voi huoletta ostaa kaverille lahjaksi tai ostaa itselle jälleen uuden kun ei mitään jännittävää uutta tarjoutunut tilalle. Se on täydellinen jokapaikanhöylä, joka varsinkin sopivan seerumin kanssa yhdistettynä istuu kenen iholle tahansa. Voide sopii myös miehille (miksi ei sopisi?).

Nafha on (yllätys) ranskalainen kohtalaisen pieni tuotesarja, joka sisältää pääosin kasvojenhoitotuotteita. Ainoastaan vartalovoide poikkeaa tästä linjasta. Päivävoide ei ole ainoa löytämäni helmi, mutta ansaitsee ehdottomasti tulla esitellyksi ensimmäisenä.

Nafha kosteuttava päivävoide


Maahantuojan sivuilla kerrotaan voiteesta seuraavaa:

"NAFHA silkkisen pehmeä kosteuttava päivävoide antaa iholle koko päivän kestävää kosteutusta ja suojaa. Voiteessa on käytetty paljon antioksidantteja sisältävää harvinaista kaktusviikunaöljyä, joka elvyttää kudoksia ja samalla suojaa ihoa pitkäkestoisesti. NAFHA kosteuttava päivävoide sopii kaikkein vaativimmallekin iholle."

Tässä vielä inci-lista:

Aqua (Water), Aloe Barbadensis Leaf Juice*, Simmondsia Chinensis (Jojoba) Seed Oil*, Glycerin, Alcohol**, Arachidyl Alcohol, Dicaprylyl Ether, Argania Spinosa Kernel Oil*, Myristyl Myristate, Behenyl  Alcohol, Salvia Officinalis (Sage) Water*, Squalane, Glyceryl Stearate, Arachidyl Glucoside, Benzyl Alcohol,  Opuntia Ficus-Indica Extract*, Cera Alba (Beeswax)*, Pongamia Glabra Seed Oil, Prunus Armeniaca (Apricot) Kernel Oil*, Bisabolol, Tocopherol, Levulinic Acid, Undecylenoyl Glycine, Camellia Sinensis Leaf Extract*, Althaea Officinalis Root Extract*, Parfum (Fragrance), Xanthan Gum, Sodium Levulinate, Dehydroacetic Acid, Palmitoyl Grape Seed Extract, Sodium Hyaluronate, Sodium Hydroxide, Bambusa Arundinacea Stem Extract, Rosa Centifolia Flower Extract*, Sodium Citrate, Limonene, Linalool, Citronellol, Geraniol.
*Luomutuotantoa
**Luonnollinen ainesosa

No tosiaan, tuotteessa on käytetty kaktusviikunaöljyä, mutta se on ainesosalistan loppupäässä, joten en nyt markkinoisi tuotetta sen perusteella. Mutta hieman harhaanjohtava mainospuhe ei kuitenkaan vähennä voiteen toimivuutta. Vesi- ja aloemehupohjassa on jojobaöljyä ja glyseriiniä, ja vaikka alkoholi tulee heti perään säilöntäaineena, en ainakaan minä millään lailla tunne sitä ihollani, edes viilentävänä. Voide sopii erinomaisesti mineraalimeikin alle, sillä se jättää luonnonkosmetiikan voiteille tyypillisen, hieman "nahkean" pinnan. Enkä nyt tarkoita tahmeaa, mutta se kuitenkin selkeästi eroaa synteettisen kosmetiikan jättämästä silikonipinnasta. En ole tästä huolimatta kuitenkaan huomannut ongelmia meikkivoiteidenkaan kanssa, tosin uskon tämän olevan myös levitystekninen asia (varsinkin jos myös meikkivoide on luonnonkosmetiikkaa). Jos meikkiä jää liikaa työstämään eli pyörittelemään iholle sen jälkeen, kun se on oikeastaan jo imeytynyt, alkaa se mitä todennäköisimmin rullautua sormien alla.


Nafha kosteuttava päivävoide

Vaikka voide on ohutta ja hyvin riittoisaa, siinä on kuitenkin riittävästi kosteustehoja myös ainakin alkutalveksi, ja miksei pidemmällekin, etenkin jos meikin mukana tulee lisäkosteutta. Ja niinkuin inci-listaakin silmäilemällä voi todeta, niin tämä voide ei toimi hyttyskarkotteena! Se tuoksuu hyvin miedosti, jos sittenkään, eikä ainakaan minun nenääni tuoksu ole millään lailla epämiellyttävä. Siksi uskaltaisin suositella tätä myös herkkänenäisille. Myös hinta on erittäin kilpailukykyinen;  50 ml pumppupullon saa alle kolmellakympillä. Ja pakkaukset ovat, kuten koko sarjakin, hienosti ajassa mukana.

Nafhan päivävoide on todellakin raivannut tiensä kaikkien aikojen päivävoidesuosikikseni, paitsi tuotteen toimivuuden, myös loistavan hinta-laatusuhteen ansiosta. 

perjantai 9. lokakuuta 2015

Pimeä aika tulee taas - onhan sinulla D-vitamiinia kaapissa?

Lokakuulle käännyttäessä alkaa taas se jokasyksyinen laulu, kuinka D-vitamiinia pitää muistaa ottaa ja kuinka huonosti suomalaiset sitä syövät. Salkkareiden mainostauolla Orion ja Verman kilpailevat keskenään asiakkaista, ja (vain) tuhansien suomalaisten koteihin ilmestyy Minisun- tai Devisol- purkki. Vahvuudeltaan purkki on todennäköisimmin 10 mcg, tosin rohkeimmat ostavat viiskymppistä farmaseutin nikotellessa vieressä. Tuttu, jokavuotinen kuvio. Ja kaikesta hössötyksestä huolimatta suuri osa suomalaisista elää D-vitamiinivajeessa, joko syöden lähes hyödytöntä valmistetta tai kuvitellen saavansa tarvitsemansa vitamiinit syömästään ruuasta. Ja sitten ovat tietenkin ihmiset, jotka eivät välitä terveydestään, koska Kalle-ukkikin eli satavuotaaksi juomalla pullollisen viskiä päivässä. Ja tupakkaakin se poltti.

Mietin aluksi, että jättäisin tämän postauksen tekemättä. Ihan siitä syystä, että kuvittelin jokaisen saavan halutessaan D-vitamiinista laadukasta tietoa ihan vain avaamalla googlen, joten ajattelin etten välttämättä saisi kirjoituksellani tuotua lisäarvoa kenenkään elämään. Se kun tavallaan on kuitenkin se tarkoitus. Päätin kuitenkin varmistaa asian ja googletin D-vitamiinin tehtäviä ja vaikutuksia. Ja tuloksena oli aikamoinen sekametelisoppa! Suurin osa kirjoituksista tuntui pyörivän D-vitamiinin saantisuositusten ympärillä. Erilaisiin verkkokauppoihin oli kyllä helppo löytää. Onneksi (ja ilokseni) Terveyskirjastossa oli julkaistu pari vuotta sitten artikkeli, jossa asiaa käsiteltiin varmalla otteella kiihkottomasti ja viimeisimpään näyttöön nojautuen.

D-vitamiinin tehtävät lyhyesti:
  • Parantaa vastustuskykyä 
  • Välttämätön kalsiumin imeytymiselle suolistosta
  • Säätelee kalsiumin jakautumista elimistössä yhdessä parathormonin kanssa
  • Säätelee satoja geenejä, solujen aktivoitumista ja jakautumista  
  • Vaikuttaa lihasvoimaan ja sitä kautta fyysiseen suorituskykyyn
D-vitamiinia tutkitaan edelleen kovasti, ja sen käsitys sen merkityksestä on avautunut aivan uudella tavalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiemmin siitä puhuttiin vain luuston kalsiumin määrän säätelijänä, mutta tällä hetkellä tutkitaan sen merkitysta erilaisten autoimmuuni- sekä verenkiertoelimistön sairauksien synnyssä. D-vitamiini onkin vähän kuin yleisterveyden tukipilari.

D-vitamiini öljykapseli

Minulta kysytään aika usein, että mitä D-vitamiinia tulisi käyttää, joten kokosin pienen muistilistan ostosreissua varten :)
  • Ensimmäinen ja tärkein asia: D-vitamiini on rasvaliukoinen ja tarvitsee siis rasvaa imeytyäkseen. Kierrä tabletit kaukaa ja osta öljykapselissa oleva valmiste niin varmistat, että syömäsi vitamiini pääsee perille asti.
  • Jos kapselien nieleminen tuottaa vaikeuksia, saa D-vitamiinia myös tippoina tai suusuihkeina.
  • Osta vahva valmiste niin säästät rahaa. D-vitamiinia ei ole pakko syödä joka päivä. 
  • Jos viilataan pilkkua, niin katso, että valmisteessa ei ole käytetty auringonkukkaöljyä. Onneksi nykyisin löytyy jo useita oliiviöljypohjaisia kapseleita.
  • Halvimmalla pääset, jos tilaat iHerbista. Kyseessä on amerikkalainen, hyvin suosittu ja luotettu verkkokauppa. Hinnat ovat noin puolet siitä mitä Suomessa, haittapuolena on ainoastaan pitkä odotusaika (noin kymmenen päivää). 

Itse tilaan käyttämämme D-vitamiinin iHerbista muiden tuotteiden ohella, Jos vitamiinit haluaa välttämättä ostaa Suomesta, niin laadukkaita valmisteita löytyy muunmuassa Pharma Nordilta, Biomedilta ja Bioteekilta. Mainitsemisen arvoinen on myös Nordic Health, joka on erikoistunut suoraan suun limakalvoilta imeytyviin vitamiineihin. Suusuihke on hyvä vaihtoehto, jos D-vitamiinin imeytyminen on epävarmaa esimerkiksi vatsaongelmien vuoksi. Kaikki linkit vievät Hyvinvoinnin tavaratalon verkkokauppaan, joka on hintatasoltaan edullinen ja tuotevalikoimaltaan laaja. Samoja valmisteita löydät todennäköisesti myös lähimmästä Lifesta, Sokoksen terveystuotteiden osastolta tai muista terveyskaupoista.

D-vitamiini öljykapseli

Iherbista löytää hyviä tuotteita edellä mainituilla kriteereillä. Itse tilaan yleensä jompaakumpaa näistä:


Kun sitten ollaan hankittu se laadukas ja hyvin imeytyvä vitamiinivalmiste kotiin asti, täytyy miettiä, että paljonko sitä sitten uskaltaisi ottaa. Varmin tapa säätää oma annostus on käydä mittauttamassa oma D-vitamiinitasonsa toimia sen mukaisesti. Kaikille tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, joten hyvä tapa on laskea annostus oman painon mukaan kaavalla 1 mcg/painokilo. Sovella tätä ohjetta aina sataan kiloon asti. Jos päiväannoksesi olisi yli 100 mcg, suosittelen annoksen varmistamista verikokeen avulla. Verikokeesta mitataan D-vitamiinin varastomuodon eli kalsidiolin pitoisuutta, joka ilmoitetaan nanomooleina litraa kohti. Lukeman tulisi olla vähintään 75 nmol/l, tavoitteena olisi 80-120 nmol/l. Tällä tasolla saavutetaan D-vitamiinista saatavat hyösyt olematta lähelläkään toksisia lukemia.

Ja vielä eräs käytännön asia: D-vitamiinin määrä tuotteissa ilmoitetaan yleensä kansainvälisissä yksiköissä (KY tai IU eli international unit), mutta syöntiohjeistuksissa puhutaan mikrogrammoista. Yksi mikrogramma (mcg) vastaa 40 kansainvälistä yksikköä (ky), eli 100 mcg on sama kuin 4000 ky.

Jos sinulla heräsi kysymyksiä aiheesta, vastaan mielelläni :) Jos en tiedä vastausta niin koitan parhaani mukaan ottaa selvää.

torstai 8. lokakuuta 2015

Arki ilman antiperspiranttia

Aina välillä uutisoidaan antiperspiranttien sisältämän alumiinin riskeistä sairauksien syntyyn. Yleisin spekuloinnin aihe on rintasyöpä. Tämä saa tietenkin naiset varpailleen; harva nainen elää käyttämättä mitään hikoilun haittoihin vaikuttavaa tuotteita kainaloissaan. En periaatteesta sano, että älä käytä antiperspiranttia, koska ei ole kiistatonta näyttöä siitä, että se olisi vaarallista. Mutta kehoitan miettimään, haluatko olla pitkäaikaisvaikutusten koekappale? Ympäristömme tarjoilee meille hyvin paljon erilaisia kemiallisia altisteita, joihin emme voi vaikuttaa, joten sopivissa määrin on hyvä pohtia, miten voi keventää omaa kemikaalikuormaansa.

Tässä kohtaa on tärkeä huomioida, että alumiini on sallittu raaka-aine myös luonnonkosmetiikan deodoranteissa. Ainesosat eroavat kuitenkin sillä tavalla, että synteettisessä kosmetiikassa käytettyjä alumiiniyhdisteitä ei saa käyttää, vaan osassa luonnonkosmetiikan deodoranteista on käytetty mineraaleja, jotka sisältävät alumiinia. Tämä löytyy yleensä inci-listasta potassium alum -nimellä. Ja se, onko tämä luonnollisempi alumiini yhtään turvallisempi kuin synteettinenkään, on kiistelty asia. Jättäisin siis väliin myös nämä niin kutsutut kristallideodorantit.

Otan tämän antiperspiranttiasian esille siis siksi, että se on ajankohtainen omassa elämässäni. Jätin sen pois kuukausi sitten, ja voin hyvillä mielin kertoa, että ilmankin pärjää. Se vaatii vähän enemmän vaivannäköä, muttei mielestäni kuitenkaan liikaa.

Olen kuluneen kuukauden ajan käyttänyt Urtrekramin koivudeodoranttia, ja rehellisesti sanoen aluksi meinasi hermot palaa. Antiperspirantin käyttöön tottuneelle hikoilun määrä oli aluksi vaikea ymmärtää. Minusta tuntui, että kainalot kostivat vuosien tukkimisen avaamalla hanat kokonaan auki. Lystikästä. Mutta onneksi tilanne helpotti parissa viikossa ja hikoilu väheni, tai sitten en vain enää kiinnittänyt siihen niin paljoa huomiota.

Urtekram deodorant nordic birch


Muutamia uusia rutiineja jouduin kuitenkin opettelemaan. Vaikka deodorantin teho hajunpoistossa on oikein hyvä, sen kestossa on puutteita. Sanoisin, että 10-12 tunnin jälkeen alkaa huomata pientä tunkkaisuutta, jos vie nenän lähelle kainaloa, Tämän vuoksi olen alkanut lisäämään deodoranttia kesken päivänkin, jos tuntuu että pito huononee. Pyyhin kainalot puhdistuspyyhkeellä (vauvojen peppupyyhkeet <3 ) ja laitan uuden kerroksen deodoranttia. Toimii.

Urtekram Nordic Birch deodorant
Aika söpönvärinen pakkaus :)

Toinen huomioitava asia on kainalokarvojen ajelu. Ei, tähän hippimeininkiin ei kuulu juliarobertsmainen kolmen sentin sänki kainaloissa. Mitä säntillisemmin muistaa kainalonsa pitää ajeltuna, sitä helpommalla deodorantti selviää hommastaan ja hajut pysyvät poissa.

Käytän siis hyvillä mielin Urtekramin dödön loppuun, mutta sen jälkeen on pakko hankkia joka paikassa hehkutettu Lovefresh. Odotan mielenkiinnolla, onko näiden tuotteiden välillä paljonkin eroa :)

Niin, ja kuten otsikkokin sen sanoo, niin tällä hetkellä arki sujuu deodorantin voimalla, mutta juhlat ovat asia erikseen ja silloin ohjat ottaa ikisuosikki Biotherm ;)


Kuinka tärkeinä pidät kuivia kainaloita? Voisitko kuvitella vaihtavasi antiperspirantin deodoranttiin kokonaan tai edes silloin, kun et tarvitse niin tiukkaa pitoa?

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Mietteitä luonnonkosmetiikan shampoista

Luulen, että aika moni, jolle luonnonkosmetiikka on uusi asia, mieltää sellaisiksi luokitellut shampoot jollain tapaa tehottomiksi tai muuten huonommiksi, koska niissä käytetyt pinta-aktiiviset aineet ovat hellävaraisempia. Toisin sanoen koska sulfaatit puuttuvat.

Yllättäen kuitenkaan pesevyyden puute ei ole näissä shampoissa ongelma. Minulla ei tosin ole omakohtaista kokemusta muotoilutuotteiden pesusta lyhyistä hiuksista, mutta sivusta olen asiaa seurannut, enkä ole ainakaan huomannut, että mieheni pää jäisi jotenkin lähmäiseksi. Enkä usko. että hän suihkussa käydessään panostaa hiustenpesuun yhtään tavallista enempää, vaan käyttää hippishampoota samalla lailla kuin tavallistakin.

Oikeastaan ongelma on melkeinpä päinvastainen, ja eron huomaa luullakseni vain pitkissä hiuksissa. Luonnonkosmetiikan shampoilla pestyt hiukset jäävät helposti tyvestä takkuun, koska hius jää jotenkin karheaksi pesun jäljiltä. Jos tätä ei tiedä, ja jättää hiukset kuivumaan vapaasti, odottaa aamulla kiva yllätys kun harja jumittaa jo ekalla vedolla, ja lopulta kun hiukset saa jotenkin selväksi, näyttää pää pörröiseltä. Eikä mitenkään seksikkään sellaiselta.

En ole löytänyt tuohon ongelmaan muuta ratkaisua kuin yrityksen ja erehdyksen kautta paremman shampoon etsiminen. Olen oppinut, että sana "tuuheuttava" tarkoittaa valmista tupeerausta, mikä voi tietysti jonkun mielestä olla kätevääkin. Itse kuitenkin pidän vähän sileämmästä lopputuloksesta.

Sitten niihin tuotteisiin. Luonnonkosmetiikan shampoot (niinkuin muutkin tuotteet) ovat merkistä riippuen hieman kalliimpia kuin marketin edullisimmat kaksi euroa per litra maksavat euroshopperit. Varsinkin lapsiperheille hinta on tärkeä valintaperuste, koska lapsilla on joskus varsin liberaali tapa annostella pesuaineita. Toinen tärkeä tekijä on saatavuus, arkisia tuotteita on mukava kyetä ostamaan ihan ruokakaupasta. Näillä kriteereillä löytyy ainakin kaksi hyvää vaihtoehtoa: Sante ja Urtekram. S-ryhmä myy kattavasti molempia ainakin Prismoissa, ja Kesko myy Urtekramia. Hintataso tuotteilla on samankaltainen, ja shampoita on mahdollista ostaa isoissa pumppupulloissa, joka saattaa edes hieman hillitä tuotteiden yliannostelua.

Meillä on tällä hetkellä käytössä (siis mies ja lapset käyttävät) Santen Family -sarjan appelsiini-kookosshampoo, ja sen on osoittautunut oikein mainioksi. Pesee sopivan tehokkaasti ja tuoksuu hyvälle. Sitä saa ostaa jopa litran pulloissa alle kahdellakympillä, mikä on mielestäni aika edullinen. Eikä pitäisi suureltakaan perheeltä loppua ihan viikossa.

Sante orange & coco shampoo


Minun hiustenpesuani mutkistaa tietenkin tällä hetkellä pitkien, vaalennettujen  ja paksujen hiusten lisäksi herkkä päänahka, joka nykyisessä hormonimyrskyssä tuppaa vielä vähän reilummin rasvoittumaan. Tällä hetkellä käytössäni on Santen Lava power -shampoo, joka on tarkoitettu päänahkaongelmien hoitoon. Ei minulla oikeastaan ole siitä mitään pahaa sanottavaa. Tuoksu nyt ei ehkä ole se kukkaisin, mutta hyvin ajaa asiansa, ja ostin sitä jo toisen pullon eli jatkoon pääsi. Tarkemmin ajateltuna taitaa olla ensimmäinen ostamani luonnonkosmetiikan shampoo, jota olen ostanut lisää! :D Saavutus sekin. Tuote on mielestäni hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen, en voisi kuvitellakaan ostavani jotain kolmenkympin shampoota, kun ne eivät hinnastaan huolimatta ole sen riittoisampia kuin halvemmatkaan kilpailijansa. Joudun näet hiusteni paksuuden vuoksi annostelemaan ainetta kolmessa erässä (ja ihan mukavan määrän jokaisella kerralla), jotta saan sen levitettyä joka paikkaan.

Sante Lava Power shampoo


Mikä on sinun suosikkisi luonnonkosmetiikan shampoista? Entä onko jokin tuote osoittautunut täydelliseksi flopiksi?

tiistai 6. lokakuuta 2015

Suki Concentrated Clarifying Toner - Kasvovesien kingi

Esittelyvuorossa on yksi kaikkien aikojen suosikkituotteistani :) Sukin kirkastava kasvovesi saapui pelastamaan tukkoista ihoani keväällä. Tykästyin siihen heti, ja pullo sai vakituisen paikan kasvovesihyllyltäni (aivan, niitä on siellä useita).

Valmistajan mukaan tuote sopii kaikille ihotyypeille, mutta erityisesti eri syistä tulehtuneelle iholle. Erikseen mainitaan muunmuassa akne ja ruusufinni. Kasvovesi sisältää korkean pitoisuuden aktiiviaineita, esimerkiksi paju-uute tulee inci-listassa neljäntenä, mikä tekee salisyylihappopitoisuudeksi napakat 15%! Lisäksi seassa on useita voimakkaita eteerisiä öljyjä, joista etenkin teepuu- ja laventeliöljy erottuvat tuoksussa selkeästi.

Suki Clarifying Toner Kirkastava kasvovesi


Erityistä tuotteessa (ja monessa muussa laadukkaassa kasvovedessä) on ensimmäinen raaka-aine. Veden sijasta on käytetty ruusu-uutetta, mikä tarkoittaa, ettei tuotteessa ole mitään laimentamassa vaikuttavien aineiden tehoa. Tavalliseen kasvoveteen verrattuna Sukin kirkastava kasvovesi on kuin tiivistettä, vähän kuin iholle suihkutettavaa seerumia. Tätä ainetta ei missään nimessä kannata tuhlata imeyttämällä sitä vanulappuun. Itse aluksi vierastin ajatusta kasvoille suihkutettavista kasvovesistä, koska olin aina käyttänyt kasvovettä puhdistuksen viimeistelijänä. Siihen tarkoitukseen on nykyisin omat tuotteensa, ja kasvovesi pääsee vaikuttamaan puhtaalle iholle.

Suki Clarifying Toner Kirkastava kasvovesi


Kirkastavasta vaikutuksestaan huolimatta tuntu iholla on ensisijaisesti kosteuttava, eli kasvoveden perustehtävää Sukin tuote toteuttaa niinkuin pitääkin. Ainesosalistan loppupäässä oleva piparminttuöljy tekee hyvin kevyen viilentävän tunteen. Hienojakoinen suihke imeytyy kasvoihin nopeasti ja valmistaa ihon seuraavaa tuotetta varten. Täydellistä.

Kasvovesi on pakattu lasipulloon, mikä tuo heti laadukkaamman tuotteen tuntua, jos vertaa muovipullossa olevaan. Sukin pakkaukset ovat ulkoasultaan kauniita, joten näitä ei tarvitse piilotella kaapinovien taakse. Myös pumppumekanismi ansaitsee erityismaininnan; joissain suihkutettavissa kasvovesissä neste tulee ärsyttävän suurina pisaroina, mutta Sukin kanssa sitä ongelmaa ei ole. Itseasiassa säästin tyhjentyneen pullon mahdollisten huonojen pakkausten varalle :D

Mikä on sinun kasvovesisuosikkisi? Ja oletko tottunut käyttämään kasvovettä puhdistus- vai kosteutustuotteena?

maanantai 5. lokakuuta 2015

Ihmeellinen Neem-hiusvesi

Pari viikkoa sitten Teittisen Eevi kertoi blogissaan siirtävänsä hiusensa pesuväliä Weledan hiusveden avulla. En ollut aiemmin tullut koskaan ajatelleeksi, että sitä voisi käyttää niinkin. Hiuspuuterin kyllä ymmärrän, mutta olin kai kuvitellut että hiusvettä suihkuteltaisiin ennemmin hiuksiin kuin päänahkaan. Otin kuitenkin heti vinkistä kopin ja suunnistin keskustan Sokoksen Weleda-hyllyä kohti vain todetakseni. että juuri se tuote puuttui hiustuotteiden valikoimasta. Pieni kiukkuhan siinä tuli, koska silloin kun kosmetiikkavimma iskee, tuote pitää saada heti kokeiluun. Silmäilin ympärilleni ja hoksasin samassa, että Hauschkallahan on myös hiusvesi! Neem-hiusvesi. Muistin joskus lukeneeni, että sitä suositeltiin kaikenlaisiin hiuspohjan ongelmiin rutosta roikkuvaan päänahkaan, joten sehän pääsi ehdottomasti kokeiluun :)

Hauschkan sivuilla kerrotaan, että Neem-uutteen lisäksi hiusvesi sisältää nokkos-, koivunkuori- ja takiaisuutteita. Tuotteen sanotaan soveltuvan erityisesti rasvoittuvasta ja hilseilevästä päänahasta sekä elottomista hiuksista kärsiville henkilöille. Sen luvataan tekevän seuraavia asioita:


  • Elvyttää hiuspohjan verenkiertoa
  • Tasapainottaa ihoa
  • Vahvistaa hiuspohjaa ja hiuksia
  • Tekee ohuista hiuksista tuuheammat ja täyteläisemmät


Dr. Hauschka Neem hiusvesi


Ajattelin, että muutamassa viikossa saattaisin nähdä jotain tuloksia. Mutta kun olin kerran, siis kerran laittanut tätä päänahan kuiville alueille, huomasin ihmetteleväni kadonnutta punoitusta, eikä sitä hilsettäkään enää näkynyt. En nyt ala ottamaan kuvia päänahastani, mutta se näyttää normaalilta. Eikä sitä enää kutita. Voiko se olla noin helppoa? Ja miksi en ole kokeillut tätä tuotetta aiemmin?!

Dr. Hauschka Neem hiusvesi


Parin viikon läträämisen jälkeen olen edelleen tyytyväinen. Käytän hiusvettä yleensä heti hiustenpesun jälkeen, ja sitten välipäivinä jos muistan. Se tuntuu laittaessa hetken viilentävältä (alkoholi), eikä lähmää tukkaa millään lailla. Ainoa miinuspiste tulee annostelumekanismista. Hiusvettä yksinkertaisesti kaadetaan suoraan pullon suusta, joka toki pyrkii annostelemaan vähän kerrallaan, mutta arvostaisin silti vaikka pipettiä tai sitten älykkäämpää reikää pullon suulla. Nyt tuntuu, että joko pullosta ei tule mitään tai sitten tulee liikaa.
Tuoksu on tietenkin aina mielipiteitä jakava tekijä. Hauschkan hiusvesi tuoksuu melko yrttiselle, eli sille mitä se on. Joissain muissa olosuhteissa olisin saattanut nyrpistää tälle nenääni, mutta silloin kun jokin ongelma ratkeaa, tuntuvat hajut kovin vähäpätöisiltä.

Tuote toimii myös pientä rasvaisuutta poistavasti, vähän niinkuin se Weledan hiusvesi, jota olin alun perin etsimässä (täytyy sekin joskus kokeilla). Sitä voi siis käyttää myös hiustenpesun siirtoon, mutta tietenkään vaikutus ei ole yhtä radikaali kuin vaikkapa hiuspuuteria käyttäessä. Toisaalta, toisin kuin hiuspuuteri, hiusvesi ei millään lailla rankaise hiuksia pestessä (hiuspuuteria käyttävät tietävät mitä tarkoitan).

Iso peukku Hauschkalle tästä :)

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Täydellistä lauantairuokaa - taivaallisen hyvä kukkakaalipitsa!

Mies sanoi eilisaamuna, että tänään voisit tehdä jotain gurmeeta. Yes, dear ;) Mieleeni tuli heti yksi tämän vuoden suurimmista ruokahiteistä, joka oli syystä tai toisesta jäänyt vielä kokeilematta - nimittäin kukkakaalipitsa. Jälkijunassa tulemisen hyvä puoli on se, että koska kaikki muut ovat tätä jo kokeilleet, löytää google heti kymmenen variaatiota kyseisestä hittipitsasta. Yksinkertaisin ohje oli sekoittaa vain munia ja kukkakaalia keskenään ja paistaa siitä pohja, mutta... Silloinhan se olisi kukkakaalimunakas uunissa?

Halusin lisätä pohjaan juustoa tuomaan makua (oikeasti pelkäsin, että se maistuu pahalle :D ) ja lisäksi laitoin vähän (en mitannut) mantelijauhoja ja suolaa. Ja kyllähän siitä tuli ihan järjettömän hyvää!

Pohjan ohje:

1 kukkakaali
2 kananmunaa
n. 150 g vahvaa goudaa raastettuna
n. 0,5 dl mantelijauhoa
1 tl suolaa

Kukkakaali kuuluu ensin hajottaa atomeiksi eli "kukkakaaliriisiksi". Tehosekoitinkin kuulemma käy, itse käytin raastinrautaa ja sain haavan sormeeni, joten ehkä ensi kerralla kokeilen ensiksi mainittua. Silvottu kukkakaali laitetaan kattilaan veden kanssa ja laitetaan levy päälle. Piti kypsentää pehmeäksi. Minun kaalisilppuni oli niin pientä, että pehmeyden arviointi oli mahdotonta, joten annoin sen kiehua hiljaa 20 minuuttia, ja toivoin että se riitti. Sitten kukkakaali valutetaan, pyrkimyksenä saada mahdollisimman paljon vettä pois. Laitoin siivilän alle pinon talouspaperia nopeuttamaan prosessia, ja se toimi oikein hyvin. Tämän jälkeen tehdään kaalimassa sekoitetaan muiden ainesten kanssa ja levitetään uunipellille leivinpaperin päälle (muistithan laittaa uunin päälle? 200 astetta on passeli). Paista pitsapohjaa, kunnes se näyttää hyvältä. Aikaa menee 20-30 minuuttia uunista riippuen.


Ennen uunia. Jälkeenkin olisi voinut ottaa, mutta oli niin nälkä, että unohdin.

Sitten täytteet! Koska käsky oli tehdä gurmeeta, niin mitään kinkkuananasta ei nyt käytetty. Laitoin siis lätyn päälle seuraavanlaisen setin:

Ennen uunia

Mutti pitsakastiketta (reipas tekee tämän tietenkin itse kasvattamistaan luomutomaateista)
Ilmakuivattua kinkkua
Aurinkokuivattua tomaattia
Puhvelimozzarellaa

10 minuuttia uunissa.

Uunin jälkeen

Puntti rucolaa
Oliiveja

kukkakaalipitsa

kukkakaalipitsa
Oi! 
Tämän kanssa paras juoma on punaviini, josta saa vapautuksen vain jos on lapsi tai raskaana ;)

Hienoin kattaus ikinä.
Ruokailu toteutettiin sivistyneesti olohuonelattiapiknikkinä, koska a: Jason Statham oli telkkarissa ja b: meillä ei edelleenkään ole sitä sohvapöytää.



Ai niin. Viini oli tätä. Oikein hyvää, kannattaa etsiä jostain muualta kuin Pilkon Cittarin Alkosta, koska vein hyllystä viimeisen pullon.