Taistelua flunssaa vastaan

Niinhän siinä kävi, että syksy toi tullessaan myös flunssantekeleen. Juuri sellaisen siltä ja väliltä olevan, minkä takia ei kehtaa olla pois töistä. Onneksi pääsin nyt vapaille niin ehdin levätä ennen viikonlopun messurupeamaa - täytyy vain toivoa, että ääni säästyisi tällä kertaa.

Vähillä voimillani raahauduin keittiöön ja tein yksinkertaisen kurkumalla höystetyn flunssankarkotussmoothien. Kurkuma tunnetaan parhaiten curry-mausteseoksen keltaisena mausteena, mutta sen käyttö tulehdusta vaimentavana aineena on yhä tunnetumpaa. Kurkuman tärkein ja tunnetuin vaikuttava aine kurkumiini imeytyy paremmin, kun sen kanssa ottaa piperiiniä sisältävää mustapippuria, joten sitä meni tietenkin mukaan myös. Jos haluat perehtyä aiheeseen lisää, niin Pur-kaupan sivuilla on asiallinen (vaikka kaupan sivuilla onkin) artikkeli.

Banaani ja pakastemango saivat olla alustana yrteille. Sujahtipa mukaan vielä yksi avokadonkivi pöydältä kuljeksimasta :D Kuitua ja hyviä rasvoja kätevästi pakattuna. Proteiinia en tällä kertaa lisännyt mukaan erikseen. Jostain syystä ei vain tehnyt mieli. Kuvasta puuttuu muuten kauramaito, jonka avulla vältyin tekemästä kurkumajäätelöä ;)

C-vitamiinin (muun muassa) lähteeksi laitoin parin viikon takaisilta terveysmessuilta ostamiani Arctic Warriorsin nokkosensiemeniä.

Koristeeksi vielä kurpitsansiemeniä, jotka paitsi maistuvat hyvältä, sisältävät reilusti sinkkiä mikä on yksi tärkeimmistä aseista flunssaa vastaan.

Tämähän ei mitään herkkua ollut, vaikka ihan freesiltä näyttääkin. Nokkosensiemenet toivat mukaan vähän semmoista... Kalamaista makua :D Jos ajatus kurkuman käytöstä smoothieissa ällöttää liikaa, on sitä saatavilla myös kapseleihin pakattuna. Olen kesän ja syksyn aikana testaillut Biomedin kurkumiinivalmistetta, ja luonnollisesti nyt muistanut ottaa sitä vähän tunnollisemmin. Ostin purkin alun perin kuukautiskipuja helpottamaan, muuta niihin eivät tämän valmisteen tehot ikävä kyllä riitä.

Entä sinä? Oletko säästynyt syysflunssalta vai joko se on takana päin?

Messuhumua Joensuussa

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen oli ilo huomata, että Joensuussa on herätetty eloon hyvinvointimessujen perinne. Viime viikonloppuna Hotelli Kimmelissä oli yksipäiväiset Täyttä Elämää- messut, joilla ehdin käydä vain hyvin pikaisesti. Hotelli ei ole paras mahdollinen paikka messuja ajatellen pohjaratkaisunsa vuoksi (paikka on kuitenkin hotelli eikä messuhalli), mutta sekä näytteilleasettajia että ihmisiä oli saapunut paikalle oikein mukavasti, mikä on tietenkin pääasia.

Tutustuin messuilla paikalliseen savinaamiojauheeseen Käsämään, joka vaikutti tuotteena oikein mielenkiintoiselta. Viidenkymmenen euron hintalappu sai kuitenkin jättämään purkin toveriensa seuraan.

Tänä viikonloppuna paikallinen terveyskauppa Ecoteekki (entinen Life) järjestää terveysmessut Yliopiston Carelia-rakennuksessa. Tapahtumasta löydät lisätietoja täältä. Messutarjousten hyödyntämisen lisäksi kannattaa tsekata paikalla järjestettävien luentojen aikataulu. Nostaisin esille esimerkiksi ravitsemusterapeutti Marja Ruutin luennon maksan hyvinvoinnista, sekä Jaakko Halmetojan luennon Energisen elämän elementeistä. Messuille on vapaa pääsy. Valitettavasti en pääse paikalle luentojen aikaan työvuoroista johtuen, mutta menen ehdottomasti nautiskelemaan messutunnelmasta iltapäivällä :)

Onko sinulla tapana käydä hyvinvointi- tai terveysmessuilla?

Uusi suomalainen innovaatio: Puhtikaura!

On pakko todeta heti alkuun, että nyt on Suomessa tehty tuote, jonka brändääminen on osunut nappiin pakkauksen viimeisteltyä ulkoasua myöten. Ensinnäkin, kuinka paljon hienommalta kuulostaa "kaurapuuteri", kuin esimerkiksi kaurajauhe? :D Puhtikaura on siis suomalainen uusi tulokas proteiinijauheiden kenttään, ja todellakin erittäin tervetullut sellainen. Ensisijaisesti toivoin tästä vaihtelua riisiproteiiniin, joka aina välillä tökkii...

Puhtikaura tehdään suomalaisesta täysjyväkaurasta. "Ekstruusion" avulla kovassa lämpötilassa ja paineessa esikypsytetyn tuotteen kerrotaan sitovan hyvin nestettä ja pitävän pitkään kylläisenä. Tuotetta mainostetaan myös korkealla proteiinipitoisuudella. Se on myös vuoden 2016 Suomalainen elintarvike. Kontaminaation vuoksi tuotetta ei voida laskea gluteenittomaksi, joten keliaakikoille se ei sovi.

Purkin taakse vilkaisemalla selviää jauheen sisältö. Ikävä kyllä aivan täysin tuote ei mielestäni hypetystään ansaitse. Sataa grammaa kohti tosiaan on mukavat kolmetoista grammaa proteiinia ja yksitoista grammaa kuitua, mutta jauhe on niin kevyttä, että suositeltu yksi annos (1 dl) painaa nopealla päässälaskulla noin 40 grammaa eli annoksen kuitu- ja proteiinimäärä tippuu aika pieneksi. Jos verrataan vaikka kasviproteiineista yleisimmin käyttämääni Puhdistamon riisiproteiiniin, jonka proteiinipitoisuus sadassa grammassa on hieman yli 70 grammaa, jää Puhtikaura auttamatta kakkoseksi. Eli samalla viivalla tuotteet eivät missään nimessä ole. Kieltämättä hieman ihmetyttää, että jos kerran riisistä saadaan irti tuollaiset proteiinipitoisuudet, niin miksei sitten kaurasta..?

Kun tuosta pienestä kauneusvirheestä pääsee yli, on Puhtikaura oikein kelpo tuote. Siihen pitää vain suhtautua eri tavalla kuin tavalliseen proteiinijauheeseen. Olen viime aikoina käyttänyt sitä heraproteiinin rinnalla tuomassa täyteläisyyttä proteiinijuomaan, ja ehkä jopa vähän koukuttunut siihen. Jauhe maistuu hyvälle (jos tykkää kaurasta) ja sekoittuu kohtalaisen hyvin nesteeseen. Pelkällä lusikalla sekoitellessa saa tosin varautua paakkuihin.

Puhtikauralla on myös kätevää lisätä ruokaisuutta (kaura)jugurttiin tai muuhun lusikoitavaan välipalaan. Kaurapohjaisten "jugurttien" pioneeri Yosa tiputti ilahduttavasti Metsämarjajugurttinsa sokeripitoisuutta (tai ainakin minulla on mielikuva, että siinä on aiemmin ollut enemmän kuin kuutisen prosenttia), joten sitä on tullut ostettua vähän paremmalla omallatunnolla viime aikoina. Yksinään se on kuitenkin aika kevyt välipala, vaikka joukkoon laittaisi marjojakin. Mutta kun sekaan lisää sopivassa suhteessa riisiproteiinia ja Puhtikauraa, pysyy nälkä poissa huomattavasti kauemmin.

Yosa Metsämarja feat. Puhtikaura

noin kolmannes Yosa marjajugurtista

vajaa desi riisiproteiinia

1-2 rkl Puhtikauraa

Kauramaitoa sopivasti (huomaat kyllä)

Marjoja tai mitä mielesi tekee sotkea joukkoon

Joko sinä olet ennättänyt kokeilla Puhtikauraa?

Back to basics: Terveellisen smoothien ytimessä

Viime talvena uutisoitiin (taas) kuinka niin muodikkaat vihersmoothiet pilaavat ihmisten terveyden olemalla täynnä pelkkää hedelmäsokeria ja sisältämällä hillittömät määrät energiaa. On tietenkin valitettavaa, jos joku tekee pirtelönsä pelkästä banaanista ja viinirypäleistä (ja laittaa sekaan kaksi salaatinlehteä = viherpirtelö). Noin sen ei tietenkään pitäisi mennä, jos haluaa blendata tasapainoisen aterian -tai sen korvikkeen, ihan kuinka vain asia halutaan ilmaista.

Hyvän pirtelön peruselementit

Ajatuksella koostetusta smoothiesta löytyy kaikki ravintoainekomponentit, joita söisit muillakin aterioilla. Vain painotukset vaihtelevat. Ja nämähän ovat ei-tärkeysjärjestyksessä:

• Hiilihydraatit
• Proteiinit
• Rasvat
• Kuidut
• Vitamiinit ja antioksidantit

Hiilihdraattien lähde kannattaa valita pirtelön käyttötarkoituksen mukaan. Kuinka kauan haluat sen pitävän nälkää? Tarvitsetko nopeasti energiaa urheilusuorituksen jälkeen? Tästä ryhmästä valitset myös tarvittavan makeutuksen. Hyviä hiilihydraatinlähteitä ovat esimerkiksi:

• Hedelmät (banaani on klassikko)
• Kuivatut hedelmät ja marjat
• Viljat oman sietokyvyn mukaan
• Hunaja

Proteiininlähdettä valitessa joutuu usein turvautumaan jauhemaisiin valmisteisiin ihan käytännön syistä. Vaikka erilaisissa siemenissä ja pähkinöissä onkin proteiinia, ei niitä kannata laittaa pirtelöön niin paljon, että kaivattu proteiinimäärä täyttyisi. Ja paljonko sitä sitten tulisi olla? Maaginen 20g proteiinia on lukema jokaisen rahkapurkin kyljessä. Määrää voi pitää suuntaa-antavana, mutta suhteuttaisin sen myös päivän muihin aterioihin. Jos syöt viisi kertaa päivässä fiksusti koostettuja annoksia, et ole kehonrakentaja tai satakiloinen mies niin et välttämättä tarvitse niin paljon. Mutta jos syöt kuten minä eli noin kolme kertaa päivässä, on tekemäsi smoothie merkittävä osa päiväsi ruoka-annoksia, ja silloin pitää proteiiniakin olla tarpeeksi.

• Proteiinijauheet. Eniten käytän riisiproteiinia (Puhdistamo) ja heraa (Foodin).
• Munanvalkuainen
• (siemenet ja pähkinät)

Rasvaakin täytyy olla mukana. Ensinnäkin se lisää smoothien energiamäärää ja pitää sinut pitempään kylläisenä. Lisäksi tankkaat samalla elimistöösi hyviä rasvahappoja.

• Kylmäpuristetut öljyt (hampunsiemen-, vehnänalkio-, MCT-/kookos-...)
• Pähkinät ja siemenet
• Avokado

Kuitujen saannista voisi kirjoittaa omankin postauksen, mutta lyhyesti sanottuna niiden roolia ei voi korostaa liikaa. Suomalaisten kuituköyhä ruokavalio on jo yksinään pätevä syy alkaa nauttia yksi päivän aterioista juotavassa muodossa. Pirtelöön kun saa piilotettua napakan annoksen kuitua. Sitä pitäisi saada päivässä vähintaan 25-30g, joten suhteuta taas käyttämäsi määrä päivän muihin aterioihin. Noin 10g on hyvä määrä.

• (pähkinät) ja siemenet
• Marjat (etenkin ruusunmarja,, lakka, tyrni ja mustaherukka)
• Kuitujauheet, kuten psyllium, omenakuitu, perunakuitu, marjajauheet
• Leseet

Vitamiinien ja antioksidanttien lähteet määrittävät juomasi ulkonäön eli antavat sille joko hienon tai karmean värin, riippuen mitä makuja yhdistelet :D Tässä kohtaa marssit siis kauppasi HeVi-osastolle ja pakastealtaalle, ja alat käyttää mielikuvitustasi. Tummempi vihreä on aina voimakkaampi (sekä terveysvaikutuksiltaan että maultaan) kuin vaalea, joten suuri määrä voimakkaanmakuista vihreää saattaa tarkoittaa ruohonleikkuujätteen makuista smoothieta, jota joudut sitten makeuttamaan kaksin käsin saadaksesi sen alas (kokeiltu on :D). Totuttele rauhassa uusiin makuihin.

• Vihreät eli erilaiset salaatit ja yrtit (yrttien kanssa ole varovainen)
• Marjat ja (hedelmät)
• Erilaiset viherjauheseokset
• Pähkinät ja siemenet

Kuten huomaat, samoja ainesosia löytyy eri kategorioista. Kun on kyse ruuasta, näin sen kuuluu ollakin. Koska ruoka ei ole vain yksi ravintoaine :)

Seuraava kysymys, joka pirtelöntekijälle tulee mieleen, on siinä käytettävä neste. Itse käytän yleensä vettä tai kauramaitoa, ja on varmasti itsestäänselvyys, että mehuilla ei kannata kamalasti lotrata, tai pirtelön sokerimäärä nousee taivaisiin. Myös kookosmaito tai -vesi sopii hyvin, ensiksi mainittua käyttäisin ehkä mielummin marjaisiin pirtelöihin kuin vihreisiin.
Nesteen määrän valitset sen mukaan haluatko juoda vai lusikoida aikaansaannoksesi. Tässä kohtaa on merkitystä myös käyttämälläsi tehosekoittimella; mitä paksumpi seos sitä enemmän tarvitaan voimaa.

Nopea treenipalkkari (sata kertaa parempi kuin Gainomax)

1 pieni banaani
100 g mustikkaa tai muita marjoja
1 annos heraa (Foodin vanilja)
sopivasti kauramaitoa tai vettä
(1 reilu rkl Puhtikauraa)

Blendaa ainekset. Nauti <3

Arlan pelinavaus kohti parempia levitteitä

Pitkään tässä menikin. Jo vuosia kuluttajat ovat (osa enemmän, osa vähemmän) nurisseet huonolaatuisista margariineista, joita yhteiskunnan ravitsemusauktoriteetit ihmisille lempeästi suosittelevat. Huomasin mainoksen Arlan uutuudesta, joka muuttaa leviteteollisuuden kenttää erittäin olennaisella tavalla. Ensimmäistä kertaa on kiinnitetty huomio siihen olennaisimpaan, eli levitteessä käytetyn öljyn laatuun.

Kuva kaapattu Arlan nettisivuilta. Pyysin heiltä kuvamateriaalia, mutta en koskaan saanut vastausta. 

Arla tuo siis markkinoille Luomu Ingmariinin, joka sisältää pastöroitua luomukermaa, kovettamatonta luomurapsiöljyä, hapatetta, sekä suolaa ja vitamiineja (A ja D).

Ensinnäkin on hienoa, että käytetyt raaka-aineet ovat luomulaatuisia. Mutta se, että levitteessä käytettävä öljy on erikseen mainittu kovettamattomaksi, on jo mullistavaa. Se alleviivaa sitä, että kaikissa muissa levitteissä käytetty öljy on käsitellympää, ja asettaa aikamoista painetta Valion ja Raision tuotekehittelyn suuntaan.

Tietysti omatekoinen levite on aina paras vaihtoehto, mutta on turha olettaa että kaikilla ihmisillä olisi sellaiseen aikaa tai mielenkiintoa (ja etenkään tuota jälkimmäistä). Sen vuoksi on todella hienoa, että tuotannosta vastataan kuluttajien toiveisiin. Edes näin viiveellä :D

Mainostuksesta huolimatta en ole vielä onnistunut löytämään kyseistä tuotetta kauppojen hyllyistä. Joko sinä olet nähnyt tai jopa ehtinyt testata sitä?

Rentunruusua lautaselle

Tähän aikaan vuodesta ei voi välttyä kuulemasta, kuinka metsät ja ojanpohjat ovat täynnä ruokaa. Villiyrttejä siis. Muistan monena vuonna ajatelleeni, että ainakin niitä nuoria nokkosia kerään ja teen niistä jotain... Mitä niistä nyt voikaan tehdä.

Tänä vuonna sitten unohdin koko nokkosfiksaation ja uskaltauduin kokeilemaan niinkin tuttua kasvia kuin maitohorsmaa. Maitohorsman soveltuvuudesta ruuanlaittoon on ollut paljon juttuja, ja sitä on verrattu ominaisuuksiensa puolesta jopa parsaan. Viikon verran olen testaillut sitä eri ruokiin ja olen koukussa :D Onhan se nyt kätevää kun voi aamiaismunakkaaseen hakea vihreät takapihalta..! :)

Olen laittanut sitä niin kastikkeiden sekaan kuin salaatinkin korvikkeeksi. Raakana sen maku tulee luonnollisesti paremmin esille. Näitä kuvia katsellessa voi myös todeta, että kokki on ollut aika kiireinen. Yhdenkään valmistukseen ei mene yli viittätoista minuuttia :D

Tofu-fetajuusto-horsmamunakas

Mitä kaapista löytyi, eli paprika-kesäkurpitsa-tonnikala-horsmamunakas (munat vielä matkalla pannulle)

Quorn-kuutioita, sipulia, tomaattikastiketta sekä punaisia linssejä. Ja sitä horsmaa :D

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, tässä on taas erinomaisen helppo tapa keventää ruokalaskua! Mukaan mahtuu vielä eilisillan pikaruoka, eli papupastaa, pestonjämät ja lenkilta poimittu puntillinen horsmaa ;)

Seuraavaksi otan työn alle voikukan. Olen maistellut niitä aina silloin tällöin, mutta laajempimittainen hyödyntäminen on vielä jäänyt... Nyt ollaan ainakin päästy hyvään vauhtiin!

Oletko sinä käyttänyt villiyrttejä? Mikä niistä on suosikkisi?

1,9 milligramman unet

Joskus tulee hymynpoikanen suupieleen, kun seuraa suomalaista lisäravinnekenttää. Verrattuna esimerkiksi USA:han Suomessa on hyvin tiukka ja varovainen suhtautuminen lisäravinteisiin ja luontaistuotteisiin (muistaako kukaan, että vielä muutama vuosi sitten pakuria ja steviaa myytiin pelkästään ulkoiseen käyttöön?). En väitä, että toinen ääripää olisi pelkästään hyvä asia. Mutta maalaisjärkeäkin soisi edes välillä käytettävän.

Otsikossa viittaan melatoniinin vapautumiseen reseptin takaa käsikauppamyyntiin. Tämä tapahtui muutama vuosi sitten, ja aluksi myytävät valmisteet saivat olla maksimissaan yhden milligramman vahvuisia. Kyseinen vahvuus on hyvin  mieto eikä ainakaan minua hyödytä millään lailla.

Voin muistaa ajankohdan väärinkin, mutta se taisi olla viime syksyä kun 1,5 milligramman vahvuiset tabletit ilmestyivät terveyskauppojen ja apteekkien hyllynreunalle. Terveyskaista oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja tuonut markkinoille vahvemman valmisteen. Käytimme mieheni kanssa sitä yhden purkin, ja kahden tabletin (3 mg) annoksella oli havaittavissa eroa nukahtamisajassa.

Melkein nauroin ääneen kun asioin viime kuussa Lifessa muilla asioilla, ja silmiini osui Bioteekin uudennäköinen pakkaus: Unia Nova Vahva 1,9 mg. Että mitä? Kyse ei voi olla mistään muusta, kuin että laki on muuttunut niin, että melatoniinivalmisteen vahvuus täytyy olla alle kaksi milligrammaa.
Joten 1,9  <3

Valmiste oli tietenkin pakko ottaa kokeiluun. Mielenkiintoa lisäsi vielä pilleriin upotetut synergiaetua tuovat magnesium, sinkki ja B-vitamiini. Ja kuinkas ollakaan! Tämä pikkuinen pilleri oikeasti toimii. Huomaan eron selvästi; sänkyyn mennessä alan nopeammin pilkkiä (en koskaan ala heti nukkumaan), ja unen laatukin on mielestäni parempi. Ja mikä ihmeellisintä, vain yksi tabletti riittää :) Selvää säästöä!

Sadan tabletin pakkauksen saa tällä hetkellä Hyvinvoinnin tavaratalosta karvan alle 17 eurolla, eli yhdelle jää hintaa 17 senttiä. Normaalihintaisena kappalehinta pyörii 20 sentin paikkeilla. Ero on todella merkittävä verrattuna yleisesti käytettyyn reseptivalmisteeseen Circadiniin, jonka kappalehinta on tällä hetkellä 94 senttiä...! Eikä tehoissa todellakaan ole merkittävää eroa (minun kohdallani siis), vaikka Circadinia mainostetaankin pitkävaikutteisena. En nyt mitenkään tarkoita haukkua lääketehtaiden valmisteita, mutta joku tolkku pitää hinnoittelussa olla.

Vuorotyössä unen riittävyyden kanssa saa aina olla tasapainoilemassa, joten melatoniinin kaltainen nukahtamislääkkeitä luonnollisempi apu on erittäin tervetullut. Varsinkin nyt valoisan ajan ollessa pian pisimmillään päivällä nukkuminen on haastavaa. Unimaskiakin käytän silloin tällöin, mutten oikein pidä siitä ja pimennysverhokin pitäisi teipata seinään kiinni, jotta yhtään valoa ei pääsisi siitä ohi :D Myös toinen, oikeastaan vielä suurempi ongelma, eli riittävä unensaanti vapaapäivinä, on helpottunut melatoniinia käyttämällä huomattavasti.

Onko sinulla kokemuksia univaikeuksista? Vai onko niiden kanssa painiminen arkipäivää?

My new bff: Optimum 9400

Melkein jo pääsi unohtumaan, etten ole täällä blogin puolella vielä fiilistellyt katastrofi-wilfan tilalle tullutta kaikenhajottavaa uutta keittiövälinettämme. Koska oi, tämä beibi kyllä tekee kaiken mitä pyydetään!

Uutta laitetta miettiessä oli kyllä kova kutina painaa osta-nappia Vitamixin kohdalla, mutta onneksi hillitsin itseni ja paneuduin asiaan vielä uudelleen.

Löysin sitten tämän australialaisvehkeen ja huomasin Youtuben olevan täynnä videoita siitä, myös vierekkäin Vitamixin kanssa. Uskaltauduin sitten lopulta ja tilasin blenderin, eikä ole kaduttanut :) Olen käyttänyt blenderiä pian jo pari kuukautta, lähinnä pirtelöiden ja puurojen tekoon (jä jäätelön...). Jälki on todella sileää, ja puhdistus helppoa, kunhan sen muistaa tehdä heti :D

Optimumia myy Suomessa Froothie-niminen verkkokauppa. Ostamani laitteen speksit löydät täältä. Se on näköjään kestotarjouksessa "rajoitetun ajan" hintaan 399 euroa, mikä ei ole ollenkaan paha muihin samanlaatuisiin verrattuna :)

Kuinka onnistua elämäntapamuutoksessa?

Otsikon kysymys pyörii monen ihmisen päässä, sillä jos se olisi kovin yksinkertaista niin me suomalaiset emme kulkisi amerikkalaisten jalanjälkiä kohti sairaalloista ylipainoa tai kärsisi muista itseaiheutetuista sairauksista.

Yksilön saavuttamien etujen lisäksi elämäntapojen rukkaaminen fiksummiksi kannattaisi jo ihan yhteiskunnankin näkökulmasta. Leikittelen joskus ajatuksella, millaisessa Suomessa eläisimme, jos ihmisten henkilökohtaisista valinnoista johtuvien sairauksien hoitokulut edes puolittuisivat. Ainakin se helpottaisi painetta säästää kaikesta muusta mahdollisesta.

Ulkonäkö- ja kehokeskeinen maailma pakottaa ihmiset vertaamaan itseään muihin. Ihanteesta poikkeaminen aiheuttaa helposti niin sosiaalisia kuin psyykkisiäkin ongelmia, etenkin lasten kohdalla. Televisiosta tulee laihdutusohjelmia joka sormelle, ja iltapäivälehdet hoitavat loput. Jokainen ihminen tietää teoriassa, mitä pitäisi tehdä voidakseen paremmin.

Miksi se sitten on niin vaikeaa? Ehkä ajankohta on väärä? Elämäntapamuutos vaatii ainakin alkuvaiheessa sen verran henkistä energiaa, ettei se kaikkein hektisimmässä elämänvaiheessa olevaa houkuttele. Ja kuitenkin houkuttelee, tai sitten kukaan ei katselisi Jutan Superdieettejä.

Minulta kysellään aika-ajoin vinkkejä terveellisemmän ruokavalion toteutukseen, ja annan niitä toki mielelläni. Tiedän kuitenkin, ettei mikään yksittäinen proteiiniletturesepti ratkaise sitä tosiasiaa, että suurin työ täytyy käydä ensin pään sisällä. Nämä asiat voivat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta ensimmäisenä kannattaa purkaa oma motivaatio, se tärkein henkinen moottori pieniin osiin.

• Miksi haluan tätä?
• Mitä oikein haluan?
• Millaisena näen itseni nyt ja saavutettuani tavoitteeni?
• Millaiseksi elämäni muuttuu?

Kun tiedät, mihin tähtäät ja mikä sinua ajaa, on päätöksestä helpompi pitää kiinni sitten kun olet tehnyt sen. Varaudu myös siihen, että tulet todennäköisesti epäonnistumaan, jopa useamman kerran. Mitä suurempi muutos on kyseessä, sitä hankalampaa siihen on sopeutua, varsinkin jos motivaatioperusta on hatara. Ole siis armollinen itsellesi, äläkä jää vatvomaan epäonnistumista.

Kun motivaatio on kohdallaan, on aika suunnitella. Ennakoi hankalia tilanteita, tiedosta mihin aiemmat yrityksesi ovat tyssänneet. Hae tietoa ja inspiraatiota, ehkä vertaistukea? Jos urakka tuntuu liian suurelta, pura se pienempiin osiin (erinomainen vaihtoehto tilanteessa, jossa muut elämän osa-alueet eivät kestä liian isoja muutoksia). Maksimoi onnistumismahdollisuutesi.

Jossain vaiheessa matkaa kannattaa katsoa myös taaksepäin, ja miettiä niitä syitä, jotka johtivat ongelmiin alunperin. Koska yllättäen tavoitteen saavuttaminen ei ole prosessissa vaikeinta, vaan saavutettujen tulosten ylläpitäminen. Uusi elämä.

Oli kyse sitten pienestä tai suuresta elämänmuutoksesta, toivotan onnea ja tsemppiä projektiisi!

Flunssakauden tilinpäätös

Nyt kun kirjoitan tämän postauksen, saan varmasti jonkun megakevätflunssan :D Joka tapauksessa, kalenteri lähestyy huhtikuun puoltaväliä ja pahin sairastelukausi alkaa olla ohi. Olen talven aikana testaillut erinäisiä keinoja sekä terveenä pysymiseen, että flunssan selättämiseen ja ajattelin koota niitä nyt yhteen.

Sain Arctic Warriorsilta testattavakseni flunssan hoitoon ja ehkäisyyn tarkoitettua Puolustaja-uutetta, sekä stressin lievitykseen tarkoitettua Taistelija-uutetta. Puolustajan vaikuttavana aineena on väinönputki ja nokkonen, joista ensimmäisen pitäisi potkia jopa streptokokkia vastaan. Taistelijankin sisältä löytyy nokkosta, sekä lisäksi ruusunjuurta.

Vasemmalla Puolustaja, oikealla Taistelija.

Yrtit ovat uutoksina kasvisglyserolin seassa. Molempia tuotteita voi valmistajan mukaan ottaa kolme pipetillistä päivässä, itse en aivan tällaiseen tiheyteen yltänyt. Maut ovat molemmissa siedettäviä, eivät nyt mitään herkkua mutta voittavat esimerkiksi punahattu-uutteen heittämällä. Uutteet ovat muuten tällä hetkellä tarjouksessa Hyvinvoinnin tavaratalossa :)

Muita erikoisuuksia en ole flunssan ehkäisyssä käyttänyt, sillä esimerkiksi peruslisäravinteita (B- ja D-vitamiini sekä sinkki) en tähän kastiin laske.

Sen sijaan flunssan yllättäessä (minulla se alkaa aina kurkkukivulla ja sellaisella oudolla tunteella hengitysteissä) olen käyttänyt Vogelin kurkkusuihketta sekä kaksin- tai kolminkertaistanut sinkkiannokseni. Tuon Vogelin suihkeen vaikuttavana aineena on punahattu- ja salviauutteet etanolipohjassa. Toisin sanoen kannattaa huomioida tämä jos sattuu puhallusratsiaan. Etanolin huomaa myös käyttäessä, ärhäkän punaiseen kurkkuun kun suihkauttaa niin voi melkein kuulla virusten palavan... :D

Helmikuussa kurkun kipeytyessä sopivasti lomamatkalla käytin kurkkuun suihkutettavaa FluAcute Zinc-sinkkisuihketta. Aniksenmakuinen suihke oli kohtalainen miellyttävä käyttää, tosin suuhun jäävä jälkimaku on karmea. Tämä suihke ei niinkään lievittänyt kivuntunnetta, mutta rauhoitti muuten tulehdusta.

Olen sairastanut talven aikana kaksi mieto-oireista, käytännössä kuumeetonta tautia, eli voisin sanoa päässeeni aika vähällä (varsinkin kun huomioi viimeaikaisen stressin määrän). On oikeastaan aika mahdotonta sanoa, oliko käyttämistäni tuotteista mitään apua. Ainahan voi tietenkin spekuloida olisinko sairastunut pahemmin jos en olisi naukkaillut väinönputkea?

Yhden tuotteen sijaan uskon että kokonaisuudella on tässäkin asiassa suurin merkitys. Mikään yrtti tai valokaapeli ei pelasta laiminlyötyä kroppaa, aivan kuin Gore-Tex-kengätkään eivät auta jos kävelet liian syvään lammikkoon.

Kuinka sinulle kävi? Vältitkö kuluneena talvena jyllänneet influenssan ja RS-viruksen pikkuserkkuineen vai menikö nenäliinojen käyttö överiksi?

Edit: Arctic Warriorsilta laittoivat viestiä, että kuvassa näkyvä pipettiannostelu ei ole enää käytössä, vaan uute annostellaan lusikalla. Ihan fiksu päätös, koska varomattomasti käytettynä noissa pipettipulloissa tulee aina kontaminaatioriski.

Ihana, säteilevä aurinko

Viimeisen viikon ajan ollaan ainakin täällä Itä-Suomessa saatu nautiskella aurinkoisista säistä (myönnän, en ole katsonut koko Suomen sääennustetta päiväkausiin). Huomasin facebook-syötteestäni, että joku jo kiroili pilkkimisen jälkeen punoittavia kasvojaan.

Siitä tuli sitten mieleeni, että olisi hyvä aika muistuttaa aurinkosuojan käytöstä kasvojen iholla :) Nyt on siis hyvä aika vilkaista päivittäistä ihonhoitorutiinia; sisältääkö päivävoide tai meikkivoide suojakertoimen?

Mineraalimeikkipuuteria käyttävien ei tarvitse näillä leveyksillä huolehtia asiasta kovinkaan maanisesti, koska puuterin mineraalit toimivat fysikaalisena aurinkosuojana. Päivävoiteissa (ja mutuilun perusteella tämä koskee etenkin luonnonkosmetiikkaa) on kuitenkin usein puutteita tässä kohtaa. Itse asiassa pikaisella kierroksella verkkokauppojen valikoimaan totesin saman kuin ennenkin: ainoastaan Juice Beautylla on kattava valikoima erilaisia suojakertoimellisia päivävoiteita, joko sävyllä tai ilman. JB:a saa ainakin Naturellen verkkokaupasta.

BB-voiteissa löytyy sitten jo laajempi valikoima vaihtoehtoja, niissä on lähes poikkeuksetta kohtalainen tai hyvä suojakerroin.Vertailin kolmea suosittua voidetta syksyllä, ja kuvassa näkyvä Melvita on pysytellyt vakiokäytössä koko talven.

Päivävoide kannattaa siis päivittää suojakertoimelliseen, tai lisätä sen päälle vastaavalla ominaisuudella varustettua meikkiä. Vinkeistä ensimmäinen lienee miehille mieluisampi. Tottakai voi myös hankkia erikseen kasvoille tarkoitetun aurinkovoiteen. Suosittelen fysikaalisen suojan sisältäviä voiteita niin kasvoille kuin vartalollekin :)

Ravitsemusterapeutin ohjeilla 30 päivää - "koko tempaus on niin typerä, että suututtaa" (M. Fogelholm)

Pistänpä minäkin nyt lusikkani tähän soppaan katseltuani viimeisen viikon aikana kliimaksinsa saanutta keskustelua Tomi Kokon ravitsemussuosituksiin perustuvaa kuukauden mittaista ruokavaliokokeilua ja siitä kertovaa dokumenttielokuvaa koskien. On ollut samaan aikaan riemastuttavaa ja surullista seurata, millaiseksi kiukutteluksi keskustelu on mennyt.

Kokkoa vastaan hyökänneet ovat sivaltaneet tieteellisillä argumenteillaan ja suu vaahdossa muistuttaneet, ettei kokemus vastaa tieteellistä faktaa. Ettei yhden ihmisen kokemusta voi yleistää. Riisuipa eräs valmentaja jopa paitansa todistaakseen, millaiseen kuntoon voi lautasmallilla päästä. Iltalehden jutussa ei kuitenkaan mainita sanallakaan sitä, että kyseinen valmentaja on fitness-urheilija, joka on omien sanojensa mukaan viettänyt yhteenlaskettuna vuosia kisadieetti päällä.

Luonnollisesti arvostelijat ovat oikeassa. Yhden ihmisen suuruinen otos on aivan liian pieni todistaakseen yhtään mitään, varsinkin kun kokeilun kestokin oli niin lyhytaikainen.

Arvostelijat eivät ole tulleet ajatelleeksi sitä vaihtoehtoa, että kenties Kokko ei halunnutkaan todistaa kokeilullaan, että ravitsemussuositukset eivät sopisi kenellekään. Sen sijaan hänen lyhytaikainen kokeilunsa osoitti sen, minkä moni muukin jo tiesi: ne eivät sovi kaikille.

Vaikka ravitsemussuositukset ovat nimeltään suosituksia, niitä sovelletaan kaikkivaltiaina ohjenuorina kaikissa laitosruokaloissa, neuvoloissa, sairaaloissa... Joku kenties muistaa, kuinka minunkin työpaikkaruokalassani eräs yli-innokas ravitsemusterapeutti piilotti Oivariinirasian tiskin alle ja laittoi tilalle kolme rasiaa Beceliä?

En nyt ala perkaamaan suositusten sisältöä tarkemmin, se vaatisi oman postauksensa. Tiedostan kyllä, että suurelle osalle suomalaisista niiden noudattaminen olisi suuri parannus senhetkiseen ruokavalioon (poislukien teolliset kasvirasvalevitteet, niitä en tarjoilisi kenellekään). Surkeasta kohtalaisen hyvään on jo pitkä matka. Mielestäni on kuitenkin väärin arvostella niitä, jotka haluavat nähdä vaivaa löytääkseen itselleen (ja terveydelleen) optimaalisen ruokavalion ja elämäntavan.

On aivan totta, kuten yllä linkkaamassani blogipostauksessa Riekki toteaa, että ihminen ei tunne valtimoiden kalkkeutumista tai syöpäsolujen kasvua. Ihminen tuntee kuitenkin, jos vatsa toimii huonosti, niveliä kolottaa tai vointi tuntuu muuten kehnolta. Tuleeko arvoisa professori Fogelholm kertomaan minullekin, että kyllä sitä ruisleipää pitää syödä, vaikka se saakin minut lähestulkoon paskomaan housuuni?

Harmillisesti en ole itse nähnyt Kokon tekemää dokumenttia, joten siinä esitetyt tuloksetkin ovat minulta pimennossa. Trailerin perusteella kuvittelisin kuitenkin, että kuukauden aikana huononi pari muutakin asiaa, kuin koehenkilön yleisvointi.

Wilfa (not so) raw fuel blender

Kauniisti pyysin ja sain joululahjaksi uuden blenderin, koska vanhan Philipsini työnjälki ei miellyttänyt enää silmääni. Toisin sanoen olin kyllästynyt pureskelemaan pirtelöitäni. En millään voinut sivuuttaa Wilfan uutuutta Raw Fuelia, jota hehkutettiin pitkin syksyä milloin missäkin. Kohtuuhintainen ja tehokas samassa paketissa... Voisiko se olla mahdollista?

Pakkauksen kuvitus on vähintään mielenkiintoinen.

Tehoja Wilfan blenderissä kyllä on. Se kuulostaa käynnissä ollessaan veneen perämoottorilta, joten samalla voi laittaa silmät kiinni ja kuvitella olevansa veneilemässä. Kevyestä työstä (tarpeeksi nestettä) se suoriutuukin mainiosti, eli aivan surkeasta tapauksesta ei ole kysymys.

Kaikki on hyvin, kun matkassa ei ole liikaa sattumia

Mutta minä pidän tuorepuuroista, ja varsinkin viime aikoina niitä on tullut pyöräyteltyä lähes joka päivä. Ensimmäinen raakalainen selviytyi käytössäni pari viikkoa, kunnes ei enää käynnistynyt. Vein sen takaisin Giganttiin, ja odottelin muutaman päivän uutta tilalle. Wilfalta olivat epäilleet, että olisin käyttänyt laitetta yli kymmenen minuuttia yhteen menoon. Enpä ollut. Toiveikkaana otin kuitenkin uuden raakalaiseni käyttöön, ja aluksi näyttikin hyvältä. Puuro tuli valmiiksi neljässä minuutissa (kellotin) ja tapani mukaan täytin kannun uudelleen kuumalla vedellä ja pesuaineella puhdistusta varten. Ja se oli sitten siinä. Ei pihaustakaan. Tuli sitten kerralla selväksi, ettei minua ja Wilfaa ole tarkoitettu samaan keittiöön :D

Plussat:

• Kevyt, PBA-vapaa muovikannu
• 2,5 heppaa tehoja
• Tekee hyvää jälkeä helpoilla aineksilla, eli pirtelöntekijälle oivallinen peli

Miinukset:

• Ei kestä pitkää blendausta (vaikka pakkauksessa lukee, että voi käyttää 10 minuuttia täydellä teholla)
• Käytön aikana keittiöön leviää palaneen muovin haju
• Kuumuu nopeasti
• Täydellä teholla pyöriessään meinaa karata pöydältä, eli ei voi jättää yksin keittiöön
• Nostaa mahdollisesti verenpainetta lyhytpinnaisilla käyttäjillä

Osaatko arvata mikä tulee Wilfan tilalle? ;)

Uusi vuosi, uusi alku - viikoksi?

Vuoden vaihtuminen saa ihmisissä aikaan ryhtiliikkeen. Koska loppu vaihtuu sekunnissa aluksi, on tammikuulle näppärää ajoittaa vaikkapa tupakoinnin lopettaminen tai karkkilakko. Klassinen tammikuun merkki on myös joulunpyhien viimeistelemä viininjuontimorkkis, mitä sitten tipattomalla tammikuulla hoivataan.

Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa, jos haluaa fiksata elämäntapojaan paremmiksi. Motivaatioksi kuitenkin harvemmin riittää tietty kalenteripäivä, ainakaan jos haluaa saada pysyviä muutoksia aikaan.

Tipattomassa tammikuussa tai parin viikon karkkilakossa piilee ansa, joka on hyvä ottaa huomioon. Meillä ihmisillä on tapana suurennella saavutuksiamme mielessämme. Kuvitellaan, että kuukauden vihermehu-sitruunavesikuurin jälkeen maksa kiiltää kuin vastavahattu audi, ja helmikuussa olikin ne Kalle-Matin synttärit. Onnistuneen projektin jälkeen kun on hyvä palkita itsensä, onhan tässä nyt näytetty että kyllä sitä selkärankaa löytyy tarvittaessa vaikka naapurillekin jaettavaksi. Kuukauden nenänvalkaisu ei paljoa maksaa lohduta, jos loput yksitoista kuukautta tissutellaan parit oluet työpäivän jälkeen ja viikonloppujallut päälle.

Kaikenlainen ehdottomuus tekee terveellisempään elämään pyrkimisestä kovin negatiivista. Sokeriton elämä kuulostaa erittäin hyvältä, mutta jos sen vuoksi pitää juhlissakin syödä omia kynsiään, koska eväsrasiat jäivät tiskipöydälle. alkaa terveellisyys kuulostaa äkkiä pakonomaiselta ja stressaavalta. Ja jos et sitä jo tiennyt, niin stressi tappaa.

Miksi se on niin vaikeaa? Ajatus terveellisestä elämästä lienee suurella osalla ihmisistä ideaalitila ja tavoite, mutta silti hyvin moni tyytyy katsomaan Jutan superdieettejä vaaka-asennossa suussaan ne perinteiset sohvaeväät. Onneksi rantakuntoon ehtii vielä kun aloittaa kolmen kuukauden kuluttua.

En tehnyt uudenvuodenlupauksia tälle vuodelle. Tiedän kyllä, missä minulla olisi parantamisen varaa, mutta en todellakaan kuvittele vuodenvaihteen toimivan automaattisena ohjelmistopäivityksenä, jonka jälkeen alkaisin maagisesti muuttua ihanneminäkseni. Omat heikkoudet täytyy ensin hyväksyä, jolloin niitä voi alkaa kehittää olemalla samanaikaisesti itselleen armollinen.

Entä sinä? Teitkö lupauksia uudelle vuodelle, vai kelpuutatko viimevuotisen version itsestäsi?

Salaisuus pinnan alla

Inspiroiduin kirjoittamaan tämän jutun, kun kävin I Love Me-messuilla HUR:n pisteellä rasvaprosentin mittauksessa, ja tulos oli aivan jotain muuta kuin mitä olin tottunut näkemaan kehonkoostumusvaa'allani (kiitos vain, Omron). Halusin kuitenkin vielä haastaa saamaani tulosta, ja otin yhteyttä Energiahileen yrittäjään Heli Kymäläiseen sopiakseni rasvaprosentin mittauksesta Biosignature-menetelmällä.

Miksi sitten ylipäätään kenenkään tulisi tietää omaa rasvaprosenttiaan? Eivätkö pelkkä painolukema ja vyötärönympärys riitä?

Vyötärönympärysmitta kertoo aika hyvin viskeraalisen eli sisäelimiä ympäröivän rasvan määrästä, mutta tarkkaa tietoa sillä ei saa. Vaaka taas kertoo paljonko ihminen painaa, muttei millään lailla erittele mistä lukema koostuu. Tämän vuoksi esimerkiksi painoindeksi on suuren lihasmassan omaavilla henkilöillä täysin hyödytön.

Rasvaprosenttia mittaamalla saadaan enemmän tietoa kehonkoostumuksesta, ja se voi toimia hyvänä motivaattorina elämäntapamuutoksessa, varsinkin jos samanaikaisesti lisätään voimaharjoittelua, joka lisää lihasmassaa. Tällöin pelkän vaa'an tuijottaminen voi turhauttaa, kun kaikki muutokset eivät näy numeroissa. Tottakai muutoksia havaitsee myös peilistä ja vaatekoon muutoksista, mutta tarkkaa tietoa nekään eivät anna.

Tanita-laitteella tehty mittaus, joka minulle suoritettiin ensimmäisenä, kertoi rasvan ja lihasmassan kokonaismäärän lisäksi myös erittelyn raajojen ja keskivartalon rasvaprosentista sekä lihasmassasta eri raajoissa. Vaikka tottakai tiesin mittaamattakin, että oikea käteni on vasenta vahvempi, vähän nauratti huomata, että siinä on tosiaankin myös sata grammaa enemmän lihasta! :D Määrä voi kuulostaa aluksi pieneltä, mutta noin pienessä kehon osassa ero saisi olla pienempi. Tiedänpähän jatkossa (vielä enemmän) panostaa vasemman puoleni vahvistamiseen.

Biosignaturessa näkökulma on toisenlainen. Siinä käytetään pihtimittaria, joka kertoo rasvan määrän millimetreinä. Mittaus tehdään kahdestatoista eri kohdasta, jotka kertovat kehon hormonitoiminnasta. Rasvahan kertyy ihmisillä eri paikkoihin johtuen juurikin hormoneista.

Mittauksessa käytettävät pihdit

Mittaus vahvisti messuilla saamaani tulosta ja todisti, että rakas vaakani saa jatkossa mittailla vain painoa, siinä oleva kehonkoostumusmittausominaisuus (mikä sana!) on pelkkä vitsi.

Sitten niihin tuloksiin:

Aluksi Tanita-laite ilmoitti mittauksen perustiedot, eli painon, kokonaisrasvaprosentin, lihasmassan osuuden sekä rasvan, veden ja luumassan kilogrammoina.

Seuraavalla sivulla oli tietoa kehon perusaineenvaihdunnasta ja määritelty viskeraalisen rasvan määrä. En nyt spekuloi enempää, kuinka tarkkana tätä arvoa voi pitää, mutta olin tuloksesta erittäin mielissäni :)

Kolmas sivu näytti vielä uudelleen osan jo ensimmäisella sivulla nähdyistä tiedoista, sekä alimmaisena "kehon metabolisen iän" :D Voi kun se näyttäisi naamassakin tuolta! :'D

Viimeisellä sivulla oli tarkempi analyysi eri raajojen ja keskivartalon rasva- ja lihasmääristä.

Biosignature-analyysi antoi myös hyvin yksityiskohtaista, mutta erilaista tietoa.

Rasvaprosentit olivat lähes samat, tuossa kuvassa olevassa sinisellä korostetussa lukemassa näkyy kymmenen pisteen lukema, josta puuttuu vielä etu- ja takareisien pisteiden määrä. Niiden yhteenlasketuista millimetreistä lisätään  tuohon 15,3% 10 prosenttiyksikköä, jolloin tämän mittauksen tulos on 19,3%.

Mittauspisteet näkyvät tärkeysjärjestyksessä niin, että ykkönen on se, missä rasvaa on eniten. Kolme tärkeintä pistettä näkyy korostetusti, ja niiden mukaan voi miettiä omia elintapojaan. Minulla tärkeimmäksi pisteeksi nousi takareiden piste, joka kielii suoliston ja maksan ongelmista. Tämä voi Helin mukaan olla myös jäänne e-pillereiden syönnistä, silloinhan tuollaista tiukkaa rasvaa oli kaikkialla reisissä. Muutokset tapahtuvat hitaasti, varsinkaan kun tuota rasvaa ei ole millään määrätietoisella ruokavalio/treeniyhdistelmällä yritetty poltella pois.

Toiseksi tärkein piste on lantio eli tutummin jenkkakahva :) Lantiolle kertyvä rasva kertoo hiilihydraattien määrästä ruokavaliossa, toisin sanoen näillä treenimäärillä voisi jättää herkuttelut vähemmälle.  Kolmas piste on navan seutu. Navan ympärille kertyvä rasva kertoo stressin aikaansaamasta kortisolin erityksestä. Tämä piste tulee varmasti imuroimaan rasvaa niin kauan kuin teen yötyötä, joka luonnollisesti aiheuttaa stressiä elimistölle. Tässä kohtaa huomautan, että stressistä puhuttaessa ei välttämättä tarkoiteta henkisen ahdistuksen tai kiireen kaltaista tilaa, vaan myös esimerkiksi vajaaravitsemus tai muu epätasapaino on elimistölle stressitila.

Lopuksi hyvä uutinen: blogin lukijoille on tarjolla kymmenen prosentin alennus Energiahileen palveluista koodilla grey, kun varaat ajan joulukuun 20. päivään mennessä :) Lisäksi käynti tulisi sopia tammikuun loppuun mennessä.

Niin, ja paljonko Omronin vaaka sitten ilmoittikaan rasvaprosentiksi? 26,7%! Pieni ero :D

Mitä ajatuksia rasvaprosenttiasia herättää sinussa? Onko se täysin turhaa puuhaa vai rutiininomainen osa kehityksesi seurantaa, tai ehkä jotain siltä väliltä?

Maksan toiminnan tukeminen - oletko valmiina pikkujoulukauteen?

Lähestyvästä pikkujoulukaudesta inspiroituneena ajattelin, että maksan hyvinvoinnista kirjoittaminen voisi olla paikallaan. Iltapäivälehdethän kirjoittavat aiheesta aina vuoden alussa, kun on virallisen tipattomuuden aika. Mielestäni silloin ollaan kuitenkin reippaasti myöhässä, sillä maksa tarvitsee tukea (etenkin) silloin kun se joutuu ponnistelemaan. Suomalaisten maksat ovat huolestuttavan huonossa kunnossa, sillä jo vuonna 2008 uutisoitiin, että joka neljännellä suomalaisella aikuisella on rasvamaksa, enkä usko tilanteen mitenkään radikaalisti parantuneen kuluneina vuosina. Tilanne syntyy maksan ylikuormittuessa. Liian alkoholinkäytön lisäksi rasvamaksalle altistaa keskivartalolihavuus ja vääränlainen ruokavalio. Muita maksaa kuormittavia tekijöitä ovat ympäristön saasteet, kuten ruuan mukana tulevat kemikaalit, kosmetiikka ja lääkeaineet. Lisäksi maksan täytyy huolehtia kehon sisältä tulevista haitta-aineista.

Kuva: Flickr

Maksa on oikeasti aika hieno elin. Sen läpi kulkee kaikki suolistosta (lukuunottamatta peräsuolta) verenkiertoon imeytyvä aines, ja se huolehtii että kaikki aineet ovat turvallisessa muodossa ennen kuin ne pääsevät muualle elimistöön. Maksalla on myös tehtäviä, jotka eivät liity sen päätehtävään eli myrkynpoistoon, jota myös detoksifikaatioksi kutsutaan. Maksa valmistaa monia elimistölle tärkeitä aineita, kuten kolesterolia, koentsyymi q10:ä, hyytymistekijöitä ja lisäksi se pystyy muokkaamaan rasvasta tai proteiinista sokeria, jos verensokeri laskee liian matalaksi. Tässä kirjoituksessa keskitytään maksan rooliin puhdistavana elimenä.

Toimiakseen kunnolla maksa tarvitsee erilaisia työvälineitä, jotka me tunnemme paremmin ravinteina. Tärkeimmät maksan toimintaan tarvittavat ravintoaineet ovat:

• B-vitamiinit (2,3,6,12 ja folaatti)
• haaraketjuiset aminohapot (BCAA)
• Glutationi
• flavonoidit
• fosfolipidit
• aminohapot glysiini, tauriini, glutamiini, metioniini, kysteiini
• NAC eli n-asetyylikysteiini
• antioksidantit, kuten alfalipoiinihappo ja karnosiini

Maksan puhdistusjärjestelmä toimii kaksivaiheisella systeemillä. Ykkösvaiheessa (faasi 1) käsiteltävästä aineesta saattaa tulla jopa entistä haitallisempi. Kakkosvaiheessa (faasi 2) haitta-aine muutetaan vesiliukoiseen muotoon, ja päästetään joko vereen munuaisten huoleksi, tai eritetään sappinesteeseen, jonka välityksellä se poistuu ulosteen mukana. Jos ainetta ei saada käsiteltyä esimerkiksi ravintoainepuutosten vuoksi, tai priorisoinnin vuoksi (maksa käsittelee haitallisimmat aineet ensin), varastoidaan haitallinen aine rasvakudokseen.

Maksan toimintaa tuetaan siis parhaiten (yllätys) syömällä terveellisesti huomioiden sekä makro- että mikroravintoaineiden saanti ja laatu ruokavaliossa. Jos kuormittavia tekijöitä on paljon, suosittelen laadukkaita lisäravinteita ruokavalion lisäksi. On myös tiettyjä ruoka-aineita ja yrttejä, joilla on maksan toimintaa tukevia vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi:

• Voikukka
• Maarianohdake
• Chlorella, jota saa hyvälaatuisena esimerkiksi täältä.
• Viherjauhe on kätevä apu vihreiden vihannesten tankkaukseen. Itselläni tällä hetkellä käytössä  tämä.
• Lesitiini (fosfolipidien lähde)
• Kaikki värikkäät vihannekset, marjat ja hedelmät (hedelmiä ei kuitenkaan kaksin käsin kannata syödä, koska niiden sisältämä hedelmäsokeri kuormittaa maksaa)

Myös säännöllisestä vatsan toiminnasta huolehtiminen on osa maksan hyvinvointia. Tätä ei tule ajatelleeksi, kun maksa on terve, mutta asia konkretisoituu maksan vajaatoiminnasta kärsivää potilasta hoitaessa; pitkään suolistossa viipyvä uloste vapauttaa vereen toksiineja ja voi viedä potilaan todella huonoon kuntoon. Tätä ei tietenkään terveelle ihmiselle tapahdu, mutta asia kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Jos siis vatsasi toimii kahdesti viikossa, on hyvä selvittää mistä se johtuu ja toimia sen mukaisesti. Suoliston hyvinvointi heijastuu maksaan muutenkin kuin ummetuksen kautta. Suolen limakalvon tehtävä on huolehtia, että oikeat aineet päätyvät verenkiertoon ja asiattomat jatkavat matkaansa kohti viemäriä. Jos tuo limakalvo on huonossa kunnossa (eli suoli "vuotaa"), kuormittaa se ensimmäisenä maksaa ja tämän jälkeen koko elimistöä.

Liikunnan tärkeyttäkään ei voi väheksyä, sillä sen edulliset vaikutukset rasva-aineenvaihduntaan ja insuliiniherkkyyteen vaikuttavat myös sisäelimiä ympäröivän rasvan määrään, joka taas kulkee usein käsi kädessä maksan rasvoittumisen kanssa.

Kuva: Pexels.com

Mutta sitten siihen tärkeimpään (ja syyhyn, miksi kukaan on jaksanut lukea tänne asti) eli mitä sitten kannattaa tehdä kun vaihtaa vapaalle, ja kun vapaa-aikaan sisältyy ihan sikana muutama annos alkoholia ja ehkä ruokavaliokin lipsahtaa samalla asteen verran epäterveellisemmäksi? Tehdään se, mitä on mahdollista tehdä:

• Ota B-vitamiinia normaalisti, vaikka tätä.
• NAC:ia voit ottaa reilusti. Vaikkapa 600 mg kuuden tunnin välein.
• Chlorellaa ennen ja jälkeen, eli etkoillessa ja kotiin tullessa. Teelusikallinen kerrallaan riittää, varsinkin jos et ole tottunut käyttämään sitä.
• Juo vettä aina kun muistat
• Yritä syödä muutakin kuin karkkia ja sipsejä :D

Ja ennen kaikkea, nauti ja pidä hauskaa. Maksasi antaa anteeksi, kunhan hellit sitä arkena <3

Älä syö kidutettua eläintä.

Olen tämän uusimman teurastamokohun laukaisemana päätynyt jälleen miettimään arvovalintoja ruokavaliota koostaessa. Tiedän, että on oikeasti todella elitististä ajatella, että ostakaa kaikki nyt vain sitä luomulihaa, ja ostetaan sillä puhdas omatunto. Varsinkin näin lama-aikana se on todella kaukana ihmisten todellisuudesta. On kuitenkin aika nostaa pää pois pensaasta ja tiedostaa, että suomalainen lihatuotanto ei todellakaan ole niin auvoista kuin mainoksissa annetaan ymmärtää.

Keskustelin pari päivää sitten töissä asiasta kollegani (joka on samanlainen kukkis kuin minäkin) kanssa, ja oivalsin yhtäkkiä, kuinka väärin olen ajatellut tätä asiaa. Ja myös syyn, miksi suomalaiset ostavat eurolla rasiallisen jauhelihaa. Koska he voivat tehdä niin.

Onko ihmisillä oikeasti oikeus pitää yllä nykyisenkaltaista lihallamässäilyjärjestelmää ja sen edellyttämää tehotuotantoa? Joskus aikoinaan lihaa on syöty harvemmin, ja sitä on raaka-aineena arvostettu aivan toisella tavalla kuin nykyisin. Väitän, että sika-nauta-jauheliha kuuluu lähes jokaisen lapsiperheen peruselintarvikkeisiin. Moni valitsee sen myös lasten toiveesta, ja kyllähän lihapullat ketsupin kanssa maistuvat hyvälle. Mutta niin aikuiset kuin lapsetkin tottuvat kyllä uusiin makuihin, kunhan asenne on oikea.

Savikujan Venla bloggasi myös aiheesta, hänen ratkaisunsa oli vegaaniksi ryhtyminen. Arvostan ihmisiä, jotka siihen kykenevät, itse en halua olla niin ehdoton. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla hänen kasvisruokareseptejään :)

Jos eläinten kohtalo ei kiinnosta, on myös toinen tärkeä syy välittää syömänsä lihan alkuperästä. Lihan laatuun kun vaikuttaa sekä eläimen syömän ravinnon laatu, että eläimen kokema stressi. Lajityypillistä ruokaa syöneen eläimen lihassa on parempi rasvahappokoostumus kuin tehorehua popsineen lajitoverinsa. Eettisempää lihaa voi siis valita myös "itsekkäin" perustein.

Haastankin nyt itseni ja myös sinut lisäämään kasvisten käyttöä ruokavaliossasi, muutenkin kuin lisukkeena :)

Flunssakausi on jo vauhdissa - vahvista vastustuskykyäsi ajoissa!

Vähintään kerran vuodessa, yleensä aina syksyisin, jossain paikallislehdessä on ohjeita flunssan välttämiseksi. Ohjeissa kuitenkin usein pitäydytään siinä pisteessä, kuinka yritetään olla altistumatta koko virukselle. Eli neuvotaan pesemään käsiä ja aivastamaan nenäliinaan (kuka oikeasti tekee niin?).

Kuva: Allan Foster

C-vitamiinista löytyy yleensä maininta, että sen nauttiminen saattaa lyhentää flunssan kestoa. Ravitsemuksesta harvoin puhutaan enempää.

Kuitenkin on olemassa paljonkin asioita, joita voi tehdä oman immuniteetin parantamiseksi. Toisin sanoen pidetään huoli siitä, että elimistöllä on reserviä taistella ulkopuolisia uhkia vastaan. Ja tämä on mahdollista silloin, kun kaikki energia ei kulu sisäisen tasapainon ylläpitoon. Kuulostaako monimutkaiselta?

Elimistöhän on monimutkainen järjestelmä. Mutta kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin hyvän yleisterveyden ylläpidosta. Siihen kuuluu seuraavia asioita:

• Nuku riittävästi. Tätä ei voi korostaa liikaa.
• Harrasta sopivasti liikuntaa ja tiedosta palautumiseen tarvittava aika
• Syö kehosi tarpeiden mukaista ruokaa. Mikä sopii Kallelle, ei välttämättä sovi Penalle. Tarkista, ovatko makroravinteiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) suhteet kunnossa niiden tarpeeseen nähden. Syötkö tarpeeksi värikästä ruokaa (muutakin kuin tomaattikastiketta)? Jos kasviksia, marjoja ja hedelmiä ei mene yhteensä vähintään puolta kiloa päivässä, on korjaamisen varaa varmasti.
• Huolehdi suolistosi kunnosta. 

Tylsää, eikö? Samoja ohjeita toitotetaan milloin mistäkin. Asioita, joita opetetaan jo koulussa. Totta, mutta jostain kumman syystä kovin harva tuntuu toimivan niin. Juostaan pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, otetaan matkalta take away-happymeal matkaan ja tehdään kotonakin vielä vähän töitä tai vähintään pyyhitään pölyjä lattialistojen päältä. Lopuksi otetaan lasillinen viiniä tai pari olutta, jotta saadaan pää edes jonkinlaiseen off-asentoon. Yöunesta nipistetään, että ehtii hetken rentoutua. Kuulostaako tutulta?

Kuva: pixabay.com

Kun olet tehnyt parhaasi laittaaksesi terveytesi peruspilarit kuntoon, voit alkaa hioa yksityiskohtia.

• Tarkista saatko tarpeeksi D-vitamiinia. Jos olet epävarma, lue aiempi kirjoitukseni.
• Voit tankata myös C-vitamiinia esimerkiksi erilaisista marjajauheista. Jos välttämättä haluat ottaa sitä purkista, valitse valmiste (vaikka tämä), jossa ovat mukana myös bioflavonoidit pelkän askorbiinihapon lisäksi. 
• Sinkki on tärkeä hivenaine vastustuskyvyn kannalta. Ota vähintään 15 mg päivässä ja tarkista valmisteen laatu. Pikolinaattimuodossa oleva sinkki imeytyy tehokkaimmin. Tässä valmisteessa on hyvä hinta-laatu-suhde.
• Panosta probioottien saantiin ensisijaisesti ruokavaliosta, mutta voit myös ottaa niitä purkista. Lopussa luettelo hyviksi havaitsemistani valmisteista.
• Muista ruokkia suolistosi hyviä bakteereja. Toisin sanoen syö ruokaa, joka sisältää prebiootteja, hiilihydraattien osia, jotka eivät imeydy ohutsuolessa vaan matkaavat paksusuoleen hyvien bakteerien ruuaksi.
• Huomioi kuitenkin, jos kärsit vatsavaivoista, että prebioottien fermentoituessa (bakteerien popsiessa niitä) muodostuu kaasua, joka voi olla kivuliasta. Jos saat vatsakipuja perunasalaatista (--> kylmä, keitetty peruna), sipulista tai muista ns. resistenttiä tärkkelystä (toimii prebioottina eli bakteerien ravintona) sisältävistä ruuista, vältä sellaisia probioottivalmisteita, joihin on lisätty inuliinia (myös prebiootti). 
• Arctic Warriorsilla on Puolustaja-niminen uute, jonka vaikuttavana aineena on väinonputki ja nokkonen. En ole vielä ehtinyt perehtyä siihen syvällisemmin, mutta tuotteen edustaja kertoi, että väinönputkella on antibakteerinen vaikutus, ja se puree erityisesti streptokokkeihin eli nielutulehdusta aiheuttaviin bakteereihin. Tätä uutetta en siis vielä kokemuksen syvällä rintaäänellä suosittele, mutta jos haluat kokeilla miten se toimii, eikä sinulla ole käytössä lääkityksiä (esim. Marevan) joiden kanssa väinönputki ei varauksetta sovi, niin go for it :)
• Pakuri lienee suosituin yleisterveyttä kohentava antioksidanttipommi. Suomenkin metsissä kasvavasta lahottajasienestä on viimeisten vuosien aikana noussut vertaansa vailla oleva hitti. Suosion kasvu johtuu varmasti osittain myös siitä, että sitä saadakseen ei tarvitse enää lähteä kirveen kanssa metsään, vaan saatavilla on monenlaisia käyttötapoja uutteista jauheisiin. Itse tykkään laittaa pakurijauhetta teen sekaan, teetä menee muutenkin paljon eikä se juurikaan maistu siellä seassa.

Lisäravinteita tosiaan voi ja kannattaa käyttää, mutta nekään eivät pelasta kokonaisuutta, jos perusasiat falskaavat.

Vielä listaa laadukkaista probiooteista:

• Probimage
• Vivomixx
• Dr. Ohhira's, jota voi tilata myös iHerbista
• Muitakin hyviä toki on, mutta yllä olevia käytän itse vaihdellen.

Onko sinulla takataskussa jotain lyömättömiä flunssantorjuntavinkkejä, joita tahtoisit jakaa? :)

Voihan margariini.

En tiedä, onko mikään muu yksittäinen elintarvike niin kovan kädenväännön kohteena, kuin leivän päälle laitettava levite. Se, mitä leivän päälle laitetaan, tuntuu ratkaisevan koko yhteiskuntamme tulevaisuuden ja kaikkien sepelvaltimoiden tukkeutumisen. Puhutaan hyvistä ja pahoista, kovista ja pehmeistä rasvoista. Yksi blogini johtoajatus on, että yritän välttää liian mustavalkoista ajattelua (tai ainakin opetella sitä...). Kuitenkin, niin hölmöä kuin se onkin, siihen syyllistytään todella usein erilaisten terveysalan edustajien taholta. Itse en todellakaan ole mikään kävelevä wikipedia, joka muistaa jokaisen pähkinän rasvahappopitoisuudet ulkoa, enkä myöskään (toivottavasti) ystävieni mielestä niin kamala ravitsemusnatsi, ettei kanssani uskalla edes iltaa istua ilman, että muistutan kuinka paljon transrasvahappoja sipseissä on.

Mikä tässä keskustelussa sitten minua häiritsee? Ehkä se äärimmäisyys, juuri mustavalkoisuus. Vastakkain on rypsiöljypulloa ja Becelrasiaa heilutteleva Sydänmerkkilahko, ja heidän vastaottelijanaan on voipaketteja ja munankeltuaisia viskelevä Karppiheimo. He ovat kuitenkin saman lajin edustajia, ihmisiä kaikki. Voivatko kaikki olla oikeassa? Tai väärässä?

Aloitetaan vaikkapa rypsiöljystä. Oi, rypsiöljy-gate :D Sydänmerkkilahkon mielestä rypsiöljy on Allah ja Jahve samassa pullossa, ja koska se on vieläpä kotimainen tuote, saadaan näppärästi työllistettyä muutama maanviljelijä. Karppiheimo taas näkee rypsiöljyn ravitsemuksellisesti yhtä arvokkaana, kuin polkupyörän ketjurasvan. Mistä se voi johtua? Ja kumpi joukkue voittaa? Tällä kertaa Karppiheimon keskushyökkääjä saa Becelrasiasta otsaansa, sillä ei rypsiöljy nyt aivan niin surkea ole (paitsi pakkauksiltaan --> syötäväksi tarkoitettua öljyä EI kuulu pakata muovipulloon!). Rypsiöljyä hehkutetaan yleisesti loistavana omega 3- lähteenä, mikä on kyllä totta, jos puhutaan nimenomaan omega 3:n esiasteesta eli alfalinoleenihaposta (koita kestää). Lyhennettynä sitä kutsutaan nimellä ALA. ALA:n heikkous on kuitenkin siinä, että se muuntuu elimistössä varsin heikosti ns. aktiivisiksi omega 3-rasvahapoiksi. Tämä on tietenkin se seikka, johon Karppiheimo vetoaa rypsiöljyä lytätessään. He kuitenkin unohtavat kiihkossaan yhden tärkeän seikan: ALA:sta ei tule elimistössä haitallista. Se ei lisää tulehdusvälittäjäaineiden muodostusta, eikä se heikennä solukalvon joustavuutta. Tässä suhteessa sen vaikutus on miellyttävän neutraali. Ja tässä piilee mielestäni rypsiöljyn suurin etu: suuren ALA-pitoisuutensa ansiosta sen käyttäjä välttyy automaattisesti kaatamasta niskaansa suurta määrää omega 6-ryhmän rasvahappoja, kun verrataan vaikkapa auringonkukkaöljyyn. Mutta jos haetaan nimenomaan omega 3- rasvahapoista saatavia hyötyjä vaikkapa verenkierron tai aivojen kannalta, on käännettävä katseensa toisaalle.

En oikeasti tajua. Yksi pullo viidestä oli lasia. Mikä siinä on niin vaikeaa?

Luontevasti päästään kalaöljyyn, josta on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut aikamoinen bisnes. Tästä ei myöskään samalla lailla kiistellä kuin kasviöljyistä, vaan kalaöljy löytyy jopa dyslipidemiapotilaiden (rasva-aineenvaihdunnanhäiriö) käypä hoito-suosituksista. Menestyksellä on kuitenkin varjopuolensa. Kymmenet kapselinvääntäjät kilpailevat kuluttajien huomiosta, ja mielestäni varsinkin iäkkäisiin ihmisiin kohdistuva markkinointi on todella härskiä. Mutta ei mennä siihen nyt sen enempää, jottei tästä postauksesta tulisi romaani. Kalaöljy kuuluu mielestäni jokaisen suomalaisen jääkaappiin poislukien ihmiset, joita on pätevästä syystä rajoite sen käytölle. Miksi jääkaappiin? Vaikka varmasti on olemassa myös hyvänlaatuisia kalaöljykapseleita, kannatan taste before swallow -periaatetta tässä asiassa. Kapselia nieltäessä on hankala pysyä kärryillä tuotteen laadusta, joten suoraan pullosta otettava öljy on mielestäni turvallisempi valinta. Kalaöljyssä ne paljon puhutut omega 3:t ovat valmiiksi aktiivisessa muodossa, jolloin elimistö pääsee hyödyntämään niitä heti niiden imeydyttyä. Tämän vuoksi eipäs juupas-keskustelu omega-3-lähteiden välillä on vähän turhaa.

Mutta niin, ne leivänpäälliset. Margariini on Sydänmerkkilahkolle yhtä pyhä asia kuin rypsiöljykin, jopa siinä määrin, että erään työpaikan lounasravintolassa oli lahkon edustaja pyörähtänyt ja piilottanut Oivariini-rasian puoliksi näkymättömiin, jotta asiakkaat käyttäisivät Beceliä :D Herttaista huolenpitoa, vai raivostuttavaa holhoamista? Niinpä. Tässä erässä Sydänmerkkilahko ottaa niin sanotusti pataansa. En yksinkertaisesti voi sietää sitä, että voinnäköiseksi modifioitua kasviöljyä markkinoidaan kaikille välttämättömänä HolyGrail-tuotteena. Ensinnäkin, öljyt, joita tuotteissa käytetään, eivät todellakaan ole laadultaan priimaa (jos näin olisi, se lukisi SUURIN kirjaimin paketin kyljessä). Toiseksi, jotta siitä kuraöljystä saadaan voinnäköistä, ja -makuista, sille täytyy tehdä temppu jos toinenkin, että lopputuloksesta tulee toivottu. Tuote tietenkin viimeistellään lisäämällä siihen kasvisteroleita tai muuta hittituotetta, jotta rasiaan saadaan laitettua vielä myyvä terveysväittämä.

Suoraan sanoen olen sitä mieltä, että jos leivänpäällisellä on kamalan suuri merkitys yksilön rasvahappokertymään, tämä ihminen syö liikaa leipää. Mutta tokihan se on kätevä paikka kallistaa vaakaa suuntaan tai toiseen. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että ihmisissä on yksilöllisiä eroja tyydyttyneiden rasvahappojen siedossa, joten jokaisen täytyy miettiä asia omalta kohdaltaan. Mielestäni paras levite leivän päälle tulee, kun sen tekee itse. Tiedän, että se kuulostaa ajatuksena vaivalloiselta. Leivälle voi myös laittaa kylmäpuristettua öliiviöljyä tai muuta kasviöljyä maun mukaan, tai sitten sitä voita. Jos käyttää leivän päällä voita, pitää asia tiedostaa ja ottaa se huomioon tyydyttyneiden rasvojen kokonaismäärää arvioidessa. Ja jos on pakko ostaa margariinia, osta sellaista, missä on mahdollisimman vähän ainesosia. Öljyä, voita ja suolaa, ja emulgaattoria. En nyt ole vähään aikaan viettänyt aikaa margariinihyllyllä, mutta Oivariini on tällainen pitkin hampain hyväksyttävä vaihtoehto (sehän olisi oikein jees, jos tajuaisivat tehdä sen kylmäpuristetusta öljystä).

Ehkä nyt vietettiin hetki harmaalla alueella? Opittiin, että mikään ei ole automaattisesti hyvä tai paha? Toivottavasti tuli myös selväksi, etten koe kuuluvani kumpaankaan asioista riitelevään tahoon. Kritisoin ravitsemusohjeiden tekijöitä siitä, että ihmisiä huijataan kuvittelemaan, että he tekevät terveydelleen palveluksen ostamalla paketillisen huonolaatuista rasvaa. Pahimmillaan se voi sitten todellakin olla terveellisintä, mitä ihminen suuhunsa laittaa (ihminen usein tasapainottaa valintojaan lupaamalla itselleen jotain "kiellettyä" tehtyään ensin jotain terveelliseksi miellettyä). Sekä viranomaisten, että etenkin ihmisten itsensä tulisi käsittää, että jokainen meistä on viime kädessä itse vastuussa omasta terveydestään ja siihen liittyvistä valinnoista.

Mitä mieltä sinä olet? Ohjaileeko yhteiskunta liikaa ihmisten syömiskäyttäytymistä? Ja onko se kaikki energia suunnattu oikein?